Suomi luopuu kaatopaikoista

18.05.2016

Kaatopaikkojen aika jää kiertotaloudessa historiaan

Suomalaisessa jätehuollossa on tapahtunut merkittävä muutos kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2006 yli 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä vietiin kaatopaikoille. Nyt kaatopaikkojen osuus on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin, ja rakenteilla olevien kierrätyslaitosten ja jätevoimaloiden valmistuttua kaatopaikoista luovutaan käytännössä lähes kokonaan parin vuoden sisällä. Kuntien kierrätys- ja hyödyntämisinvestointien valmistuminen nostaa Suomen yhdyskuntajätehuollon Euroopan huippumaiden tasolle.

Tilastojen mukaan jätehuolto on toimiala, joka on Suomessa vähentänyt eniten kasvihuonekaasupäästöjään.  Jätevoimaloilla saadaan jätteen sisältämä energia hyötykäyttöön ja vältetään kaatopaikkojen metaanipäästöt. Kuntien jätelaitokset ovat myös kaksinkertaistaneet biojätteen kierrätyskapasiteetin 10 vuoden aikana. Biojätteen käsittelyllä saadaan ravinteet kiertoon ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa.

Jätehuollon huippumaissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Hollannissa, noin puolet jätteestä kierrätetään ja toinen puoli hyödynnetään energiana. Yksi prosentti päätyy kaatopaikoille. Tämä tavoite on mahdollista saavuttaa Suomessa jätehuollosta vastuussa olevien kuntien ja tuottajayhteisöjen toimin, yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Kierrätyksen tehostaminen edelleen on mahdollista

Kuntien jätelaitokset mahdollistavat jätteenkäsittelypalvelut asukkaiden lisäksi myös pk-yrityksille ja paikallisille jätteenkuljetusyrityksille. Jätelaitoksilla on valmis, koko maan kattava järjestelmä jätteiden tehokkaaseen keräämiseen, mikä on kierrätyksen ja kiertotalouden toteutumisen edellytys.

- Jätteen erilliskeräys ja kierrätyskapasiteetti lisääntyvät kuntien jätelaitoksissa jatkuvasti ja sitä kautta saamme nostettua kierrätysastetta Suomessa, kunhan lainsäädäntö sen mahdollistaa, sanoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo.

- Tavoitteiden saavuttamisen edellytys on lisäksi se, että yksityiset jäteyritykset luopuvat kierrätyskelpoisen jätteen polttamisesta. Tällä hetkellä ”kierrätyspolttoaineeksi” kutsutun jätteen osuus on kolmannes kaikesta poltetusta jätteestä. Suomen kierrätysaste nousisi heti 10 prosenttiyksikköä, jos tämä jäte kierrätettäisiin polttamisen sijaan. Näin olisimme eurooppalaisen kärjen tasolla.

Lakimuutokset uhkaavat kiertotaloutta

EU:n kiertotaloustavoitteet vaativat lainsäädäntöön selkeitä järjestämisvastuita eri vastuutahoille länsieurooppalaisen toimintamallin mukaisesti. Hankintalakiin ja jätelakiin kaavaillut muutokset kuitenkin hidastaisivat kiertotalouden toteutumista ja kaatopaikoista luopumista. Ilman julkista toteuttamisvastuuta jätehuollon tavoitteita ei ole saavutettu missään maassa. Pelkästään markkinoiden varaan jätehuoltoa ei voida jättää.

- Kuntien jätelaitokset ovat kehittäneet viimeiset vuosikymmenet alueellista ja vastuullista jätehuoltoa. Olemassa olevaa jätehuollon perusinfraamme ja sen kehitystä ei pidä tuhota jättämällä se markkinavoimien temmellyskentäksi. Jätehuoltoa tulee kehittää ympäristön, kansalaisten, terveyden sekä yritysten parhaaksi. Tämä toteutuu parhaiten julkisella vastuulla – kuten myös Euroopan edelläkävijämaissa, toteaa Salo.

Lisätietoa:

Toimitusjohtaja Markku Salo, 040 561 0560, markku.salo@jly.fi

Jätelaitosyhdistys Jätelaitosyhdistys ry (JLY) edustaa kuntien jätelaitoksia. Jätelaitokset vastaavat muun muassa asumisessa syntyvistä jätteistä ja julkisessa palvelutoiminnassa syntyvästä yhdyskuntajätteestä. JLY täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

Lähde: JLY

Kaatopaikoille viedään enää 8 % yhdyskuntajätteistä kierrätyksen ja hyödyntämisen lisäämisen sekä tehokkaan erilliskeräyksen ansiosta. Kuntien jätelaitokset ovat kaksinkertaistaneet biojätteen kierrättämisen 10 vuodessa.