Tämä luku ei sellaisenaan sisällä sitovia jätehuoltomääräyksiä, vaan siinä kerrotaan muualta tulevista velvoitteista ja kuvataan muihin päätöksiin perustuvaa jäte- huoltojärjestelmää. Lisäksi tässä luvussa annetaan tietoa ja neuvontaa jätehuollosta.

Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) ja sen uudistusten toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle sekä edistää etusijajärjestyksen noudattamista. Jätehuoltomääräykset antaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, myöhemmin Ekokymppi, joka on toimialueen jätehuoltoviranomainen. Maininnat kunnasta myöhemmissä teksteissä tarkoittavat Ekokymppiä.

Jätehuoltomääräyksillä on tärkeä asema jätehuollon käytännön toimeenpanossa kunnassa. Jätehuoltomääräyksissä muodostetaan normi siitä, miten kiinteistöillä tulee toimia ja miten jätteet kuljetetaan. Määräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä.

Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä, kuten jätelakia ja jäteasetusta, tarkentavia määräyksiä. Ne ovat nimensä mukaan velvoittavia, eivät suosituksia. Jätehuoltomääräykset koskevat kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Siten kaikkien kuntalaisten, asumiseen ja kunnan julkiseen hallinto- ja palvelutoimintaan tarkoitettujen kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden sekä soveltuvilta osin myös muiden toimijoiden on noudatettava jätehuoltomääräyksiä.

Kunnan jätehuoltovastuun ulkopuolisten toimintojen jätteiden osalta jätehuoltomäärä- yksiä sovelletaan silloin, jos jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden nojalla. Lisäksi tietyt jätehuoltomääräyksissä säädetyt jätehuollon käytännön järjestelyitä ja teknisiä vaatimuksia koskevat määräykset koskevat myös kunnan jätehuoltovastuun ulkopuolisia toimijoita.

Riippumatta siitä, koskevatko jätehuoltomääräykset jätteen haltijaa, jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä aina asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Lisäksi jätteitä tulee lajitella kerätä erikseen tarvittavissa määrin (Jätelaki 13 ja 15 § ja jäteasetus 4 luku).

Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien, myös kotitalouksien, on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle.

Kunnalla tai kunnan jätehuoltolaitoksella on jätehuoltopalveluita järjestäessään velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä siten, että saavutetaan kokonaisuutta arvioiden jätelain tarkoituksen kannalta paras lopputulos. Erilaisten jätehuoltoa koskevien vaihtoehtojen, kuten käsittelyjärjestelmien, vertailu elinkaaritarkastelun avulla on tärkeää, jota etusijajärjestyksen toteutumisen hyödyt voidaan saavuttaa. Elinkaaritarkastelussa otetaan huomioon terveys- ja ympäristönäkökulmat sekä tekniset ja taloudelliset edellytykset.

Etusijajärjestyksen toteutumista kunnallisessa jätehuollossa edistetään esimerkiksi lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla erilaatuisille jätteille. Erilliskeräysvelvoitteiden minimitaso on määritelty vuonna 2021 tiukentuneessa jäteasetuksessa. Jätehuoltomääräyksillä erilliskeräysvelvoitetta voidaan joko laajentaa jopa asetuksen vaatimuksia kattavammaksi tai perustellusta syystä supistaa. Supistaminen edellyttää, että elinkaaritarkastelun tai muun paikallisia kuljetusolosuhteita koskevan selvityksen perusteella jokin jätelain 15 §:n 2 momentissa säädetyistä erilliskeräyksestä poikkeamisen edellytyksistä täyttyy ja asetusta suppeamman velvoitteen voidaan näin ollen todeta tuottavan paremman lopputuloksen erilliskeräyksen kokonaisvaikutuksia arvioidessa. Myös asetuksen vaatimusten laajentaminen tulee perustua asianmukaiseen valmisteluun ja paikallisten kuljetusolosuhteiden selvittämiseen.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätelain nojalla yhdyskuntajätteet, jotka syntyvät asumisessa sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa. Kunnalla on velvollisuus järjestää näiden toimintojen jätehuolto. Kunnan vastuulla on siis järjestää tällaisten jätteiden keräys, kuljetus ja käsittely. Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. Perusperiaatteena on, että jätteenkuljetus kiinteistöltä tapahtuu kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta, johon sijoitetaan erilliskeräystä varten tarpeelliset jäteastiat.

Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella on käytössä seuraavanlaiset kuljetusjärjestelmät:

• Kunnan järjestämä kuljetus on käytössä kiinteistöiltä erilliskerättäville biojätteille, pakkausjätteille ja pienmetallille ja mahdolliselle muulle pakkausjätteen kanssa samaa materiaalia olevalle jätteelle alkaen 1.8.2023.

• Muunnettu kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä sekajätekuljetuksissa. Muunnetussa mallissa urakoitsijat hoitavat kuljetukset tekemällä sopimuksen kiinteistön haltijan kanssa (kiinteistönhaltijan järjestämä jätteen kuljetus) ja kuntayhtymä määrää astia- ja jätejaekohtaiset käsittelymaksut (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kiinteistönhaltija saa kuitenkin vain urakoitsijan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella yhden laskun, joka sisältää sekä käsittely- että kuljetuskustannukset.

• Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksissa. Kiinteistön haltija vastaa näiden jätteiden jätteenkuljetuksen tilaamisesta kiinteistölle.

Jäte kuljetetaan Ekokympin osoittamaan paikkaan, jonka jälkeen se siirretään käsittelyyn. Pakkausjätteet kuljetetaan Ekokympin osoittamaan paikkaan, jonka Ekokymppi on sopinut pakkausten tuottajayhteisön kanssa. Muut tuottajavastuunalaiset jätteet, kuten keräyspaperi, toimitetaan tuottajien osoittamiin paikkoihin.

Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella jätelain 23 §:n mukaisena jätehuolto- viranomaisena toimii Ekokymppi, jolle jätelaissa kunnalle määrätyt viranomais- ja palvelutehtävät on siirretty toimialueen kuntien hyväksymällä perussopimuksella.

Kunnallisen jätehuollon tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan:

• jätehuollon viranomaistehtäviin

• jätehuollon palvelutehtäviin eli käytännön toteuttamiseen ja

• jätehuollon valvontatehtäviin.

Jätehuoltoviranomaisen tehtäviin kuuluvat:

• kunnallisista jätehuoltomääräyksistä päättäminen

• jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista päättäminen

• jätetaksasta päättäminen

• jätemaksujen maksuunpanopäätökset ja maksamattomien jätemaksujen perintä ja ulosottoon siirtäminen

• jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset

• jätteenkuljetuksen seuranta ja rekisterin ylläpito jätteen kuljetuksista ja biojätteen käsittelystä kiinteistöllä

• yhdyskuntajätehuollosta poikkeamispäätökset.

Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).

Valvontaviranomaisen tehtäviä ovat:

• valvoa jätelain noudattamista

• antaa tarvittaessa erityisiä valvontamääräyksiä laiminlyöntien ja rikkomusten oikaisemiseksi

• liittää valvontamääräykseen tehoste kuten uhkasakko

• tehdä päätökset valvonta-asioissa

• käsitellä sille kuuluvat ilmoitus- ja lupa-asiat sekä valvoa päätösten noudattamista.

Jätehuollon palvelutehtäviä ovat:

• kierrätyskelpoisen jätteen ja sekalaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäinen ja alueellinen keräys

• jätteenkuljetusten kilpailuttaminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa

• vaarallisten jätteiden vastaanotto

• käsittelyn järjestäminen: käsittelypaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä käsittelypalveluiden hankkiminen

• jäteneuvonta ja tiedotus

• jätemaksujen laskutus.

Kiinteistön haltijan on jätelain mukaan järjestettävä kiinteistölle keräyspaikka jätteiden keräämistä varten. Keräyspaikalle sijoitetaan tarvittavat jäteastiat. Lähtökohtaisesti jäteastioiden sijoituspaikka on kiinteistökohtainen. Kiinteistöt voivat sopia myös yhteisen keräyspaikan käyttämisestä. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on jätelain mukaan luovutettava kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään. Näissä jätehuoltomääräyksissä määrätään, milloin ja miten jätelaji on luovutettava kunnan jätehuoltojärjestelmään.

Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piirissä olevilla kiinteistöillä tulee olla käytös- sään sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastia.

Kierrätettävän jätteen kiinteistöittäisistä erilliskeräysvelvoitteista määrätään jätelain muutoksessa (15.7.2021/714) ja Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 978/2021. Lainsäädännön muutokset toivat kunnalle velvoitteen järjestää kaikissa taajamissa, vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä biojätteen erilliskeräys 1.7.2022 alkaen sekä pakkausjätteen ja muun pienikokoisen metallin ja muovijätteen erilliskeräys 1.7.2023 alkaen. Asetuksen mukaan biojätteen erilliskeräyksen tulee laajeta yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään 19.7.2024 mennessä.

Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteille jäteasetuksen mukaiset kiinteistökohtaiset lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet tulevat voimaan biojätteen osalta 1.7.2022 ja muun kierrätettävän jätteen osalta 1.7.2023. Velvoitteet perustuvat jätteiden painon mukaiseen kertymiseen yhden viikon aikana.

Biojätteen voi erilliskeräyksen sijaan kompostoida kiinteistöllä jäteasetuksen 12 §:n sekä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti erilliskeräysalueella olevien vähintään neljän huoneiston asuintalojen ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan kierrätyskelpoiset jätelajit lajitellaan erikseen ja liitytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Myös alle neljän huoneiston asuintalot voivat liittyä erilliskeräysalueella vapaaehtoisesti kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen bio- ja hyötyjätteiden osalta.

Näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti alle neljän huoneiston asuintalojen ja erilliskeräysalueen ulkopuolisten asuntojen kierrätyskelpoiset jätelajit lajitellaan erikseen ja toimitetaan tuottajan tai Ekokympin järjestämään kierrätyskelpoisten jätteiden keräyspisteeseen. Listaa yleisistä kierrätyskelpoisten jätteiden vastaanottopaikoista pidetään yllä osoitteessa kierratys.info.

Ekokympin hallituksen tekemä palvelutasopäätös erilliskeräysalueista ja keräyksen aloituksen ajankohdasta biojätteen osalta 1.8.2023 alkaen määritellään varsinaisissa jätehuoltomääräyksissä.

Jäteasetuksessa (10 §) annetaan määräyksiä jäteastioiden sijoittamiseen, käyttämiseen ja merkitsemiseen liittyen. Jäteastioiden sijoittamisesta päätettäessä on otettava huomioon rakentamismääräyskokoelma, kunnan rakennusjärjestys sekä paloturvallisuusnäkökohdat.

Kiinteistön keräyspaikkaan eli jäteastioiden sijoituspaikkaan tulee olla esteetön pääsy. Jäte tulee aina olla kuormattavissa turvallisesti eikä jäteastioiden käytöstä tai tyhjentämisestä saa aiheutua loukkaantumisen vaaraa tyhjentäjälle tai astian käyttäjälle. Keräyspaikassa tulee olla riittävä määrä jäteastioita, kuten kannellisiä säiliöitä tai syväkeräyssäiliötä, ja niiden tulee soveltua niihin kerättävälle jätelajille. Jäteastia pitää olla aina suljettavissa, eikä sen käytöstä saa aiheutua ympäristön likaantumista, roskaantumista tai hygieenistä haittaa. Jäteastiat on puhdistettava säännöllisesti ja toisaalta on huolehdittava, ettei jätteiden sijoittaminen niihin riko tai tarpeettomasti likaa astiaa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa erilliskeräysalueilla biojäte- ja hyötyjäteastian pesu kuuluu kuljetuspalveluun Ekokympin hallituksen tekemän palvelutasopäätöksen mukaisesti.

Jäteastioihin merkitään selkeästi tiedot siihen kerättävästä jätelajista sekä sen tyhjentämisestä vastaavan tahon yhteystiedot. Kiinteistökohtaisissa jäteastioiden jätelajitarroissa suositellaan käytettäväksi kulloinkin kansallisesti käytössä olevaa kunkin jätelajin tunnusväriä ja/tai kuvaketta.

Vain jätehuoltorekisteriin hyväksytty kuljettaja voi toimia jätteenkuljettajana. Kuljettajan on pyynnöstä esitettävä jätteenkuljetuksen tilaajalle voimassa ole ote jätehuoltorekisteristä.

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta vastaa tilaajana siitä, että jätteen- kuljettaja kuuluu jätehuoltorekisteriin.

Kiinteistön haltijan järjestämässä sekalaisen yhdyskuntajätteen ja saostus- ja umpisäiliölietteen jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijan on varmistettava, että jätteenkuljettaja kuuluu jätehuoltorekisteriin.

Muun muassa vaarallista jätettä, kiinteistökohtaisissa jätevesien käsittelyjärjestelmissä syntyvää lietettä, rakennus- ja purkujätettä tai pilaantuneita maa-aineita kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteenkuljetuksen aikana ja se luovutetaan jätteen vastaanottajalle. Jätteen kuljettaja vastaa siirtoasiakirjan laatimisesta, jos jäte noudetaan kotitaloudesta. Muussa tapauksessa siirtoasiakirjan laatiminen on jätteen haltijan vastuulla. Sisältövaatimukset siirtoasiakirjalle annetaan jäteasetuksen 40 §:ssä.

Siirtoasiakirjaa ei vaadita siinä tapauksessa, että asuinkiinteistön haltija tai pienimuotoista urakkaa tekevä omatoimirakentaja kuljettaa kotitalouden rakennus- ja purkujätteitä omatoimisesti vastaanottopaikkaan näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Asumisessa syntyvillä lietteillä tarkoitetaan saostussäiliöihin ja erilaisten kiinteistökohtaisten pienpuhdistamoiden lietetiloihin kertyviä lietteitä sekä umpisäiliöihin kerättäviä jätevesiä niiden määrästä ja ominaisuuksista riippumatta.

Kuten asumisessa ja vapaa-ajan asumisessa syntyvät lietteet, myös kunnan hallinto- ja palvelutoiminnoissa syntyvät lietteet kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Elinkeinotoiminnan, hyvinvointialueiden, seurakuntien tai valtion toiminnot eivät sen sijaan kuulu nykyisen jätelain mukaan kunnan jätehuoltovastuulle myöskään saostus- ja umpisäiliölietteiden osalta.

Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien saostussäiliöiden säännöllinen tyhjennys on tärkeää järjestelmien toimivuuden ja puhdistustehon kannalta. Lietteiden poisto kerran vuodessa estää järjestelmän tukkiutumisen ja kertyneen lietteen huuhtoutumisen ympäristöön. Tyhjennysväleissä voidaan huomioida kiinteistön vähäinen käyttö, jolloin tyhjennysväli voi olla vakituista asumista pidempi. Umpisäiliöiden tyhjennys on tarkoituksenmukaista suorittaa vasta säiliön täyttyessä. Vuosikausia tyhjentämättä olleissa umpisäiliöissä liete saattaa kuitenkin sakkaantua pohjalle niin tiiviiksi, että säiliön tyhjentäminen on vaikeaa. Umpisäiliön ehjyyttä on myös seurattava. Näistä syistä myös umpisäiliöille voidaan määrätä vähimmäistyhjennysväli. Saostus- ja umpisäiliöille ei ole nykyään laissa tai asetuksissa määräyksiä, joten näissä jätehuoltomääräyksissä määrätään niille vähimmäistyhjennysvälit.

Elinkeinotoiminnasta, hyvinvointialueista, seurakuntien ja valtion toiminnoista ja muista kunnan jätehuoltovastuun ulkopuolelle jäävistä toiminnoista ei määrätä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä kattavasti. Jätehuoltomääräykset koskevat näitä toimintoja siltä osin kuin niissä määrätään jätehuollon teknisistä vaatimuksista, kuten jäteastioiden sijoittamisesta sekä ajankohdista, jolloin jäteastioita voi arkisin ja viikonloppuisin tyhjentää.

Mikäli toiminnanharjoittajan tiloissa syntyvä jäte kerätään yhdessä muun kunnan jäte- huollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa, koskevat näissä jäte- huoltomääräyksissä annetut määräykset toiminnanharjoittajaa täysimääräisesti.

Toiminnanharjoittaja voi pyytää kunnalta jätteidensä käsittelemistä kunnallisessa jäte- huoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella yksityisen palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Puute voi ilmetä esimerkiksi siten, että markkinaehtoista jätehuoltopalvelua ei ole tarjolla ollenkaan tai on tarjolla puutteellises- ti, mutta se ei sovi asiakkaan tarpeisiin tai se on kustannuksiltaan kohtuutonta. Tällöin jätehuoltomääräykset koskevat toiminnanharjoittajaa niiltä osin kuin TSV-palvelusta on sovittu toiminnanharjoittajan ja Ekokympin välillä.

Jätelaissa tuottajalla tarkoitetaan ammattimaisesti tuotteita markkinoille saattavaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka eritellään tuotekohtaisesti tarkemmin jätelain 48 §:ssä. Tuottajavastuunalaisia tuotteita ovat ajoneuvojen renkaat, henkilöautot, paketti- autot niihin rinnastettavat muut ajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot, akut, paperituotteet, kuten sanoma- ja aikakauslehdet ja toimistopaperi sekä pakkaukset.

Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että tuotteen ammattimaisella valmistajalla ja maahan- tuojalla sekä pakkausten osalta tuotteiden pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahan- tuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille toimittamansa käytöstä poistetun tuotteen jätehuolto sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja on velvollinen järjestämään kyseisten jätteiden keräyksen, kuljettamisen, kierrättämisen, hyödyntämisen ja muun käsittelyn.

Pakkausten tuottajat vastaavat yhteistoiminnassa kunnan kanssa pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä erilliskeräyksestä kotitalouksilta. Yhteistoiminta tarkoittaa, että kunnallinen jätelaitos huolehtii pakkausjätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta ja pakkaustuottajat pakkausjätteiden kierrätyksestä. Tuottajat kustantavat osan keräyksen ja kuljetuksen kuluista. Yhteistoiminnan puitteissa myös muu samaa materiaalia oleva jäte kuin pakkausjäte (esim. pienmetalli ja muovijäte) voi olla mahdollista kerätä yhdessä pakkausjätteen kanssa. Kiinteistökohtaisen erilliskeräysvelvoitteen ulkopuolisille kotitalouksille tuottajat järjestävät pakkausjätteiden alueellisia keräyspisteitä.

Keräyspaperin osalta tuottajan tulee järjestää käytöstä poistetun keräyspaperin maksuton kuljettaminen pois kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kerrostalo- ja rivitaloalueilla. Tällaisella alueella sijaitseva kiinteistö hankkii yksin tai yhdessä naapurikiinteistöjen kanssa jäteastiat paperinkeräystä varten ja järjestää niille sijoituspaikan. Velvoite ei koske kerros- ja rivitaloalueella sijaitsevia pientaloja, mutta nämä voivat halutessaan liittyä tuottajan järjestämään paperinkeräykseen järjestämällä kiinteistölle keräyspaperin keräyspaikan. Pientalo- ja haja-asutusalueilla paperinkeräys järjestetään alueellisissa keräyspisteissä.

Ekokympillä on oikeus järjestää täydentävää kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ja alueellisia keräyspaikkoja tuottajavastuun alaisille jätteille.

Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan palo-, räjähdys-, terveydelle tai ympäristölle vaarallisia jätteitä. Tavallisimpia asumisessa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat:

• paristot

• erilaiset akut ja laitteet, joissa akku on kiinteästi liitettynä

• loisteputket ja elohopealamput

• sähkö- ja elektroniikkaromu

• maalit, lakat, liimat ja liuottimet

• eräät puhdistusaineet

• kyllästetty ja vaarallisella aineella käsitelty puu

• torjunta-aineet

• jäteöljyt ja öljyiset jätteet

• lääkejätteet

• asbesti

• POP-jätteet.

Osa vaarallisista jätteistä on tuottajavastuunalaisia. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet toimitetaan tuottajan tai jakelijan keräykseen. Vaarallisia, ja samalla tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat esimerkiksi paristot ja akut, loisteputket ja elohopealamput sekä osa sähkö- ja elektroniikkaromusta.

Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa tai muihin aineisiin tai jätteisiin. Ne toimitetaan Ekokympin järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Vaaralliset jätteet on pakattava tiiviisti kestäviin astioihin. Pakkauksesta tulee käydä ilmi vaarallisen jätteen nimi ja sen ominaisuudet.

Rakentamis- ja purkutoiminnassa syntyy merkittäviä määriä jätteitä. Etusijajärjestyksen mukaisesti mahdollisimman suuri osa rakennustyömailla erotettavissa olevista käyttö- kelpoisista esineistä ja aineista, kuten ovista ja saniteettikalusteista, on pyrittävä käyttämään uudelleen. Tavoite mahdollisimman pienestä ja haitattomasta jätemäärästä koskee myös rakennus- ja purkujätettä. Vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä on tavoitteena hyödyntää muuten kuin energiana tai polttoaineen valmistuksessa vuosittain.

Jotta mahdollisimman suuri osa rakennus- ja purkujätteistä päätyisi kierrätettäväksi, tulee jäteasetuksen (978/2021 § 26) mukaisesti rakennustyömaalla lajitella ja kerätä erikseen ainakin seuraavat jätelajit:

• betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet

• asfaltti

• bitumi- ja kattohuopa

• kipsi

• kyllästämättömät puujätteet

• metallijätteet

• lasijätteet

• muovijätteet

• paperi- ja kartonkijätteet

• mineraalivillaeriste

• maa- ja kiviainesjätteet.

Rakennustöiden yhteydessä voi syntyä vaarallisiin jätteisiin kuuluva asbestijätettä, joka on kerättävä aina erikseen ja kuljetettava sille erikseen määrättyihin paikkoihin tiiviissä astioissa.

Jos asuinkiinteistön omistaja omatoimisesti huolehtii itse tekemänsä remontin rakennus- ja purkujätteiden jätteenkuljetuksesta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.

Jätelain luvussa 8 säädetään roskaamiskielto (JL 72 §) eli kielto jättää ympäristöön jätettä, hylätä esinettä tai päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai loukkaantumisen vaaraa. Ympäristöön ei saa jättää sinne kuulumattomia tavaroita.

Siivoamisvelvollinen on ensisijaisesti roskaaja (JL 73 §). Mikäli roskaaja laiminlyö siivoamisvelvollisuutensa, siivoamisvelvollinen riippuu toiminnasta, jonka johdosta roskaantuminen on tapahtunut. Tarkemmat määräykset toissijaisesta siivoamisvelvollisuudesta ovat jätelain 74 §:ssä, josta ne voi tarkistaa. Siivoamisvelvollisuus on esimerkiksi tien pitäjällä, jos roskaantuminen on aiheutunut tien käyttämisestä. Asemakaava-alueella toissijainen siivoamisvelvollisuus on alueen haltijalla, mikäli se ei jätelain mukaan kuulu muulle taholle.

Roskaantumisen ehkäisemiseksi eri toimintojen yhteyteen on varattava tarpeeksi jätteiden jäteastioita sekä muita jätehuollon palveluita. Esimerkiksi virkistykseen käytettävän alueen haltijan on järjestettävä riittävät jätehuollon palvelut kyseiselle alueelle. On huomattava, että roskaantumisen ehkäisemiseen liittyviä velvoitteita annetaan myös muussa lainsäädännössä, esimerkiksi yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa.

1. Biojätteen ja hyötyjätteiden kuljetus siirtyy jätelain muutoksen vuoksi kunnan vastuulle asuinkiinteistöjen ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan osalta. Käytännössä Ekokymppi kilpailuttaa nämä kuljetukset. Ekokymppi määrittelee erilliskeräysalueet, joilla näitä kuljetuksia toteutetaan.

2. Kunnan järjestämään kuljetukseen sisältyy astiapalvelu ja pesupalvelu. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas saa uuden astian palvelun alkaessa tai astiarikon tai astian vaihdon yhteydessä. Astiat myös pestään säännöllisin väliajoin.

3. Kompostointi-ilmoitus muuttuu määräaikaiseksi ja ilmoituksessa pyydetään aiempaa laajemmin tietoja kompostoinnista.

4. Kunta velvoitetaan järjestämään poistotekstiilien alueellinen keräys ja kerätty poistotekstiili toimitetaan kotimaahan uusiokuidun valmistukseen.

5. Lasipakkausten ja metallipakkausten erilliskeräys joudutaan eriyttämään aiemmasta metalli-lasin erilliskeräyksestä tuottajayhteisön asettamien vaatimusten vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vähintään neljän huoneiston kiinteistöille tulee yksi jäteastia lisää. Aiempi metalli-lasijäteastia voi jäädä metallipakkausten ja pienmetallin erilliskeräykseen ja uusi jäteastia otetaan pakkauslasia varten.

6. Tuottajayhteisöt maksavat korvausta erilliskerätystä pakkausjätteestä. Korvaus maksetaan niille asuinkiinteistöille, joista pakkausjätteitä kerätään kiinteistöittäin.

Jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö:

Suomen lainsäädäntö on sähköisesti luettavissa Finlex-palvelussa osoitteessa www.finlex.fi.

Keskeisimmät jätehuoltoa ja jätehuoltomääräysten alaa koskevat lait, asetukset ja valtio- neuvoston päätökset:

• Jätelaki 646/2011

• Valtioneuvoston asetus jätteistä (Jäteasetus) 978/2021

• Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 ja sen muutossäädökset

• Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä 1029/2021.

Lisätietoa jätehuollosta on saatavissa asuinkunnan alueella:

• Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Ekokymppi, www.ekokymppi.fi, 08 636 611

• kuntien ja kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaiset

• jätteenkuljetusyrittäjät

Tietoa yleisistä jätteiden keräyspisteistä on osoitteessa www.kierratys.info.

Tietoa tuottajayhteisöjen RINKI-ekopisteistä on osoitteessa www.rinkiin.fi.

Kartta erilliskeräysalueesta, jossa Ekokymppi toteuttaa kunnan järjestämää jätteenkuljetusta bio- ja hyötyjätteiden osalta:

https://www.infogis.fi/ekokymppi/map.php