Yhtymähallituksen toimintakertomus 2024
Yleistä
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Ekokymppi, on kahdeksan Kainuun kunnan ja Vaalan kunnan omistama kuntayhtymä. Toimialueen asukasmäärä vuoden 2024 lopussa oli 72 216 henkilöä. Asukasmäärä väheni edellisvuodesta 523 henkilöllä.
Ekokymppi hoitaa keskitetysti kunnille jätelaissa määrättyjä tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen keräily, kuljetus, hyödyntäminen, käsittely, neuvonta ja vaarallisen jätteen vastaanotto sekä viranomaistehtävät.
Ekokympin toimialueella on käytössä kiinteistökohtaisessa jätteenkeräilyssä ns. muunnettu kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Mallissa on erotettu jätteen kuljetus ja käsittely toisistaan siten, että yrittäjät hoitavat kuljetukset ns. sopimusperusteisesti ja Ekokymppi vastaa jätteen käsittelystä ja astiakohtaisten käsittelymaksujen määräämisestä. Bio- ja pakkausjätteiden osalta kuljetuksissa on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus kunnan vastuulle kuuluvien kiinteistöjen osalta. Lisäksi Ekokymppi hoitaa kuljetukset kunnan järjestämänä hallitsemiltaan aluekeräyspisteiltä ja lajitteluasemilta.
Yhtymän jäsenkunnat, peruspääoma, hallinto ja henkilöstö
Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jäseniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Peruspääoman suuruus on 896 557 euroa. Kuntayhtymän toiminta on voittoa tuottamaton, mutta itsekannattava.
Peruspääoma jakautuu osakaskunnittain seuraavasti:
| Kunta | Osuus, % | Osuus, € |
| Hyrynsalmi | 3,98 | 35 659 |
| Kajaani | 42,79 | 383 681 |
| Kuhmo | 12,57 | 112 672 |
| Paltamo | 4,99 | 44 764 |
| Puolanka | 4,38 | 39 243 |
| Ristijärvi | 2,04 | 18 248 |
| Sotkamo | 12,26 | 109 928 |
| Suomussalmi | 12,40 | 111 133 |
| Vaala | 4,60 | 41 229 |
| Yhteensä | 100,00 | 896 557 |
Yhtymäkokouksessa on yhdeksän jäsentä, yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Kunnat nimeävät yleensä edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen. Yhtymähallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä ja tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä. Hallituksessa Vaalalla ja Paltamolla on yhteinen edustaja samoin kuin Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä. Edustaja vaihtuu kausittain. Samoin menetellään tarkastuslautakunnassa. Yhtymähallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja tarkastuslautakunnan neljä vuotta. Uusi hallitus nimettiin yhtymäkokouksessa 24.11.2023 ja tarkastuslautakunta nimettiin yhtymäkokouksessa 22.10.2021. Tarkastuslautakunnan jäsen vaihtui Hyrynsalmen osalta paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Uusi jäsen ja varajäsen nimettiin yhtymäkokouksessa 24.11.2023.
Yhtymähallitus
| Kunta | Varsinainen jäsen | Varajäsen |
| Kajaani | Timo Honkila, pj | Juhani Karjalainen |
| Kajaani | Jarno Mikkonen | Teppo Kääminen |
| Sotkamo | Kalevi Valtanen | Vesa Mäkipää |
| Kuhmo | Riikka Seppänen | Maija Inget |
| Suomussalmi | Milla Veteläinen, vpj | Elina Falck |
| Vaalasta; Paltamon ja Vaalan edustaja | Leena-Kaisa Pärkkä | Nella Roivainen |
| Ristijärveltä; Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven kuntien edustaja | Arto Klemetti | Hannu Hälinen |
Tarkastuslautakunta
| Kunta | Varsinainen jäsen | Varajäsen |
| Kajaani | Voitto Määttä, vpj | Timo Hurskainen |
| Kuhmo | Kari Juntunen | Tapio Lipsonen |
| Paltamosta; Paltamon ja Vaalan edustaja | Ritva Tolonen, pj | Kaisa Hujanen |
| Hyrynsalmelta; Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven edustaja | Tuula Kivijärvi | Kari Kaartinen |
Yhtymäkokous kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, hallitus yhdeksän kertaa ja tarkastuslautakunta viisi kertaa.
Kuntayhtymällä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Varsinaisena tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab. Päävastuullinen tilintarkastaja on KHT, JHT Antti Kääriäinen ja varalla KHT, JHT Katri Hokkanen. Avustava tilintarkastaja on JHT, HT Aki Saari.
Koko vuoden ajan kuntayhtymän palveluksessa on ollut vakituisessa työsuhteessa 17 henkilöä. Lisäksi kuntayhtymässä on ollut määräaikaisessa työsuhteessa 1 henkilö. Majasaaressa on ollut myös kesätyöntekijöitä. Yhteensä kuntayhtymän henkilötyömäärä oli 18 htv. Työmäärä pysyi entisellään edelliseen vuoteen verrattuna.
Henkilöstökulut esitetty jäljempänä kohdassa Toiminnallisia tilastotietoja 2022 - 2024.
Johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Jukka Oikarinen, ympäristöpäällikkö Eero Piirainen, asiakaspalvelupäällikkö (1.11.2024 alkaen laatu- ja kehityspäällikkö) Marjut Kinnunen, käyttöpäällikkö (1.11.2025 alkaen kiertotalousasiantuntija) Esa Kumpulainen ja palvelutyöntekijä (1.11.2025 alkaen käyttöpäällikkö Teija Korhonen). Eero Piirainen jäi eläkkeelle 1.10.2024 alkaen.
Riskien hallinta ja sisäinen valvonta
Riskien hallinta
Alueelle sovittu jätehuollon muunnettu järjestämismalli toimii hyvin. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen pidempiaikainen toimintahäiriö voi aiheuttaa vaikeuksia jätteiden varastoinnissa. Häiriötilanteessa jätteille on etsittävä vaihtoehtoinen polttopaikka, jonka saatavuus on epävarma ja kustannustaso todennäköisesti huomattavasti suurempi. Laajentuva lajitteluvelvoite voi aiheuttaa pulaa jätemateriaalista pitkällä aikavälillä. Ekokympin alueella tästä ei ole pelkoa, koska oma jätteenpolttokiintiö on pienempi kertyvään sekajätemäärään nähden. Ylijäävälle määrälle hankitaan ostokiintiötä muilta Riikinvoima osakkailta.
Käytännön toiminnosta on merkittävä osa erilaisten tietojärjestelmien varassa, joten niiden ylläpitoon ja toimintavarmuuteen on kiinnitetty huomiota mm. päivityksin ja ohjelmien ominaisuuksien parannuksin. Jätehuollon tietojärjestelmä Vitec Tietomitta Oy:n Vingo-ohjelma toimii hyvin pilvipalvelun kautta. Vingon sähköinen asiointipalvelu ja ajonhallintajärjestelmä toimivat myös hyvin. Ajonhallintajärjestelmästä saadaan myös paperiset ajolistat, mikäli autopäätteissä ilmenee häiriöitä. Kaikki työasemat ja kannettavat tietokoneet ovat Microsoft O365 palvelussa, jolloin tiedostot ja ohjelmistot on käytettävissä missä tahansa. Kaikki ohjelmistot ja tiedostot ovat pilvipalveluissa ja niiden varmuuskopiointi ja käytettävyys on palvelun tarjoajien vastuulla. Tietoturvaa parannetaan vielä etätyökäytössä VNP yhteyksillä ja verkkoliikenteen valvontaohjelmalla.
Laskun elinkaaren osalta käytetään Ropo Suomi Oy:n tarjoamia online-palveluja. Epävarmoja saatavia seurataan tarkasti.
Euriborkorot laskivat vuoden aikana noin prosentin verran.
Lainakannan riskiä on pienennetty sitomalla lainoista noin puolet pitkäaikaisiin korkoihin ja puolet lyhytaikaisiin (½-1v Euribor). Kassan riittävyyttä on turvattu limiittitileillä. Tulorahoitukseen vaikuttavat jätekertymät vaihtelevat maakunnan alueen hankkeiden mukaan. Lisäksi alueelle on tullut yrittäjäpohjaista jätteenkäsittelyä elinkeinoelämän puolelle.
Vahinkoriskeihin on varauduttu tarvittavin vakuutuksin. Vakuutusturva kattaa toimialan normaalit toiminnot ja omaisuuden. Vakuutusten ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain.
Henkilöstön osaamista jaetaan tärkeimpien osa-alueiden osalta mahdollisten sairastapauksien sekä eläköitymisten vuoksi. Perusasiakaspalvelu on turvattu ostopalveluna Dynavalta.
Sisäinen valvonta
Sisäistä valvontaa on toteutettu voimassa olevan ohjeen mukaisesti. Eri toimintojen toteutumiseen ja seurantaan on käytetty soveltuvia mittareita ja arviointityökaluja. Hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle raportoitiin taloudellisesta tilanteesta kuukausitasolla. Sopimustoiminnassa ei ole havaittu rikkeitä tai niistä johtuvia seuraamuksia. Saatavien perintä on ulkoistettu Ropo Suomi Oy:lle. Toimintoketjut pyritään toteuttamaan siten, että niistä vastaa useampi henkilö. Taloudenhallinnassa toiminnot varmennetaan aina kahden henkilön toimesta.
Liikevaihto ja rahoitus
Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä kattaa menonsa myyntituotoilla. Myyntituotoilla varaudutaan rahoittamaan myös kuntayhtymän tulevia investointeja ja pakollisia ja vapaaehtoisia varauksia esim. tulevia loppusijoitusalueen sulkemiskustannuksia.
Kuntayhtymän liikevaihto oli 7 860 845 € (toimintatuotot). Vastaavat toimintamenot olivat 7 693 251 €. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 18 % ja toimintamenot kasvoivat 28 %. Tarkemmat tunnusluvut ovat tilinpäätöksessä.
Taloudellisen tuloksen osalta talousarvion mukainen toteutuma alittui 771 651 €. Jätekeskuksen tuotot alittuivat 164 351 €. Astiatuotot alittuivat 165 759 €. Energiajätteen myyntituotot alittuivat 3 638 €. Kuljetustuotot ylittyivät 73 096 €. Muut tuotot ylittyivät 450 709 €. Perusmaksut ja aluekeräysmaksut ylittyivät 4 844 €. Toimintatuotot ylittyivät yhteensä 284 345 € talousarvioon verrattuna.
Käyttötalousmenojen palvelujen ostot ylittyivät 705 067 €, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat 440 € ja muut toimintakulut ylittyivät 172 619 €. Henkilöstökulut ylittyivät 76 354 €. Kokonaisuudessaan toimintamenot olivat 993 601 € suuremmat kuin talousarviossa.
Talouden toteumaan vaikuttivat pienemmät astiatuotot sekajätteestä ja pienemmät jätekeskustuotot sekä arvioitua suuremmat korot. Budjetoimattomia toimintatuottoja olivat hankeavustukset, saadut vahingonkorvaukset, kaluston myynti sekä pakkaustuottajien korvaukset.
Suurimman poikkeaman toimintakuluihin aiheuttivat ostopalvelut ja muut toimintakulut. Ylityksiä budjetoituihin ostopalveluihin aiheutti astiapesu-urakat, asiakaspalvelun ostaminen, jätevesipuhdistamon korjaus ja huoltotyöt, atk-ohjelmat ja rakennusjätteen lajittelu. Myös hankkeiden kulut näkyvät toimintakulujen puolella.
Vuoden 2024 käyttötalousmenoja rahoitettiin Majasaaren jätekeskuksen, lajitteluasemien ja jäteastioiden käsittelymaksuilla, bio- ja hyötyjätekuljetusten kuljetusmaksuilla sekä erillisillä jätetaksan mukaisilla perusmaksuilla ja aluekeräysmaksuilla.
Käytössä olevan loppusijoitusalueen ennallistamisvarausta tehtiin 40 000 €. Ennallistamisvarausta on lisäyksen jälkeen yhteensä 765 200 €. Varastossa olevan sekajätteen kustannusvarausta 161 020 € ei purettu.
Toimintakate jäi ylijäämäiseksi 167 594 €. Rahoitustuotot ja -kulut olivat 225 677 €. Rahoituskulujen jälkeen vuosikate oli 58 082 € alijäämäinen. Suunnitelman mukaisten poistojen (550 718 €) vähennyksen ja poistoeron muutoksen (12 985 €) jälkeen koko tilikauden alijäämäksi jäi 595 816 €.
Tarkemmat tiedot jätemäärien ja hyötykäytön kehittymisestä on esitetty jäljempänä kohdassa Toiminnallisia tilastotietoja 2022 - 2024.
Investointien rahoitukseen päätettiin ottaa 700 000 € luottoa, joka nostettiin tammikuussa 2025. Luotossa on huomioitu myös viemärin rakentaminen vuoden 2025 puolella.
Investoinnit
Investointeja toteutettiin pääosin investointisuunnitelman mukaisesti. Investoinneista toteutui jätevesiviemärin rakentaminen, joka jatkuu vielä vuodelle 2025, astioiden hankinta, puristinkontin hankinta, toimiston uusiminen Vaalaan sekä Kajaanin itsepalveluaseman suunnittelu. Lisäksi investointeihin siirrettiin käyttötalouspuolelta rahoitettu biohallin lattiaremontti (yli 10 000 € kustannus), toimiston neuvotteluhuoneen kalusto, jätevesien käsittelyn kompressori ja uudet suodattimet, vaarallisen jätteen vastaanottohallin paloilmoitinjärjestelmä, pakettiauton hankinta, ympäristöluvan päivityksen loppulaskut sekä raportointiohjelman päivitys. Yhteensä investointeja toteutui 543 580 €. (TA 475 000 €).
Tavoitteiden saavuttaminen
Tavoitteiden saavuttamista tarkasteltaessa lähtökohtana ovat perussopimuksessa kuntayhtymälle määrätyt tehtävät. Lisäksi voidaan tarkastella vuoden 2024 talousarvioon kirjattuja suoritteita. Perussopimuksessa määritellyt tehtävät toteutuivat kokonaisuudessaan kaikissa jäsenkunnissa. Jätelaissa kunnalle määrätyt tehtävät toteutuivat kaikissa kunnissa.
Tuottajayhteisöjen kanssa solmittua sopimusta noudatettiin aiempien vuosien mukaisesti. Lajitteluasemat ja aluekeräyspisteet toimivat kaikissa kunnissa.
Omaa henkilöstöä tiedotettiin kuukausittain. Muita neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin edellisten vuosien tapaan. Lisäksi järjestettiin jätekatosneuvontoja. Neuvoja vieraili myös kouluissa ja päiväkodeissa.
Neuvontayhteistyö jatkui Itä-Suomen jäteneuvontaryhmän kanssa. Yhteistyössä tehtiin ja kaikille toimialueen kiinteistönomistajille jaettiin vuosikalenteri.
Verkkoviestintää tehtiin aktiivisesti Ekokympin kotisivuilla, Facebook-profiilissa, Instagramissa ja Ekokymppi podcast-kanavalla. Sähköinen uutiskirje ”Ekoaviisi” julkaistiin neljä kertaa. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin säännöllisesti radiossa. Ekokymppi neuvonta -Youtube-kanavalle tuotettiin monipuolista videomateriaalia ajankohtaisista asioista.
Henkilöstön määrä pysyi ennallaan 18 henkilötyövuotena.
Loppusijoitusalueena käytössä oli ainoastaan yksi jätekeskus Kajaanin Majasaaressa. Lajitteluasemien ja aluekeräyspisteiden määrä pysyi ennallaan.
Vastaanotettavien jätejakeiden osalta jätteen kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta 3 861 tonnia. Hyötykäyttöasteeksi muodostui 98,5 %. Sekajätettä oli vuoden vaihteessa varastossa noin 1 850 tonnia.
Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu hyvin. Taloudelliset tavoitteiden osalta tulos oli alijäämäinen, joten perussopimuksessa määritelty itsekannattavuus ei toteutunut vuonna 2024.
Toimenpiteet
Vuosilaskutus toteutettiin suunnitellusti ja se sujui ongelmitta. Vuosilaskutuksen asiakaspalvelusopimus ja vaihteen puhelinnumeron asiakaspalvelu jatkui Dynavan kanssa. Lisäksi Dynava hoiti Chat-palvelua ja kameravalvontaa. Dynavalta on hankittu myös lisäresurssia kuljetusten alkuun liittyvään ruuhkaan asiakaspalvelussa.
Laskujen elinkaaripalvelusta on sopimus Ropo Capitalin kanssa. Saatavien perintä on tehokasta, koska se on keskitetty yhden yhteistyökumppanin järjestelmään.
Jätekeskuksen alueella toimintaa jatkoi yhteistyökumppani Kaiku Ympäristö Oy. Kaiku Ympäristö Oy vastaanottaa, käsittelee ja loppusijoittaa elinkeinoelämässä syntyviä jätteitä ja vaarallisia jätteitä. Ekokymppi sai ympäristöluvan vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle ja käsittelykentille keväällä 2024. Käsittelykenttien rakentaminen alkoi kesällä 2024 Kaiku Oy:n toimesta.
Muunnettua jätehuollon järjestämismallia toteutettiin suunnitellusti, ja yhteistyö urakoitsijoiden ja peruskuntien kanssa sujui hyvin. Palvelutaso toiminta-alueella säilyi entisellään palveluverkoston osalta. Bio- ja pakkausjätteitä kerättiin tehtyjen urakkasopimusten mukaan. Yhden urakoitsijan urakat kilpailutettiin uudelleen toiminnan loppumisen vuoksi.
Sekajätettä toimitettiin energiahyödyntämiseen Riikinvoima Oy:lle, jonka osakkaana kuntayhtymä on. Riikinvoimaan saatiin toimitettua oma kiintiö kokonaisuudessaan sekä lisäksi ostokiintiötä muilta osakkailta. Rakennusjätettä toimitettiin myös Riikinvoimaan. Yhteensä jätteitä on viety energiahyödyntämiseen 12 269 tonnia (2023 9 961 tn).
Kuntayhtymä on osakkaana Riikinvoima Oy:ssä 3,16 % osuudella.
Osakepääoma yhteensä 194 861,00 euroa.
Pääomalaina yhteensä 584 584,00 euroa.
Puuperäisiä jätteitä käsiteltiin suoratoimituksina ilman murskausta sopimuskumppaneille. Loppusijoitukseen ohjautuivat asbesti, rakennusjätteen mineraalinen lajittelujäännös, vieraslajijätteet ja eristemateriaalit. Kipsilevyä kerätään varastoon ja toimitetaan hyödyntämiseen.
Toiminnallisia tilastotietoja 2022 - 2024
Yleistä
| 2022 | 2023 | 2024 | |
| Asukasmäärä | 73 132 | 72 739 | 72 216 |
| Osakaskunnat | 9 | 9 | 9 |
| Maapinta-ala, km2 | 21 499 | 21 499 | 21 499 |
| Asukastiheys, asukasta / m2 | 3,5 | 3,4 | 3,4 |
| Henkilöstön työpanos, htv | 16 | 18 | 18 |
| Henkilöstökulut, € / vuosi | 870 870 | 1 037 755 | |
| Jätekeskuksia / kaatopaikkoja | 1 | 1 | 1 |
| Lajitteluasemia | 8 | 8 | 8 |
| Aluekeräyspisteitä | |||
| - Hyrynsalmi | 8 | 8 | 8 |
| - Kajaani | 20 | 20 | 20 |
| - Kuhmo | 20 | 19 | 19 |
| - Paltamo | 10 | 10 | 10 |
| - Puolanka | 14 | 14 | 14 |
| - Ristijärvi | 8 | 8 | 8 |
| - Sotkamo | 18 | 18 | 18 |
| - Suomussalmi | 22 | 22 | 22 |
| - Vaala | 13 | 12 | 12 |
| Yhteensä | 132 | 131 | 131 |
Jätemäärät (tonnia)
| 2022 | 2023 | 2024 | |
| Sekalainen yhdyskuntajäte loppusijoitukseen | 245 | 90 | 226 |
| Rakennusjäte lajitteluun | 1 056 | 1 027 | 796 |
| Sekajäte energiaksi | 11 601 | 10 852 | 11 017 |
| Muu loppusijoitettava (asbesti, eristeet, kipsi) |
846 | 1 261 | 366 |
| Kartonki (ja paperi) | 1 391 | 237 | 512 |
| Muut hyödynnettävät jätteet (risut, kannot, puu, betoni, tiili, lasi, metalli yms.) |
15 650 | 13 359 | 15 308 |
| Saastuneet maat (öljyiset kompostiin) |
5 221 | 1 721 | 4 301 |
| Puhtaat maat | 1 615 | 169 | 191 |
| Biojäte | 4 099 | 3 929 | 3 445 |
| Vaaralliset jätteet (asuminen ja teollisuus) |
1 489 | 1 137 | 1 426 |
| Sähköelektroniikkaromu | 867 | 853 | 908 |
| Yhteensä | 44 080 | 34 635 | 38 496 |
| Hyötykäyttöaste, % | 97,5 | 96,1 | 98,5 |
Talous
| 2022 | 2023 | 2024 | |
| Toimintamenot | 5 526 802 | 6 002 273 | 7 693 251 |
| Toimintulot | 6 315 722 | 6 663 746 | 7 860 845 |
| Toimintakate | 788 919 | 661 473 | 167 594 |
| Vuosikate | 745 596 | 481 278 | -58 082 |
| Tilikauden tulos | 255 876 | -39 331 | -595 816 |
Tunnuslukuja
| 2022 | 2023 | 2024 | |
| Jätehuollon kustannukset, € / asukas | 75,57 | 82,52 | 106,53 |
| Loppusijoitettavaa jätettä, kg / asukas | 14,92 | 18,57 | 8,20 |
| Vaaralliset jätteet, kg / asukas | 20,36 | 15,63 | 19,75 |
| SER, kg / asukas | 11,86 | 11,73 | 12,57 |
| Paperi ja kartonki, kg / asukas | 19,02 | 3,26 | 7,09 |
| Metalli, kg / asukas | 20,25 | 15,30 | 13,28 |
| Lasi ja keramiikka, kg / asukas | 3,54 | 4,65 | 3,30 |
Arvio tulevasta kehityksestä ja ympäristöasioista
Jätelakia ollaan muuttamassa useammassa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen merkittävin muutos koskee kuntavastuun rajausta pelkästään vakituiseen ja vapaa-ajan asumiseen vuoden 2026 alusta. Rajaus pienentää asiakaskuntaa hyvinvointialueen kohteiden osalta.
Hankintalakia ollaan muuttamassa siten, että sidosyksikön vähimmäisomistusosuus olisi 10 %. Muutos ei suoranaisesti koske kuntayhtymiä, mutta välillisesti kyllä esim. Riikinvoima Oy:n omistuksen (3,16 %) kautta.
Jätemäärät tulevat vähenemään myös tulevina vuosina. Toimintaa tulee tarkastella talouden näkökulmasta tämä huomioiden.
Lähivuosina joudutaan uusimaan aluekeräyspisteiden infraa nykyaikaisemmaksi. Lajitteluasemien automatisoinnin suunnittelua itsepalveluasemiksi jatketaan yhteistyössä itäsuomalaisten aluelaitosten kanssa.
Ympäristöasioista ja jätemääristä raportoidaan valvovalle viranomaiselle ja ministeriölle ympäristölupaehtojen ja lain mukaisesti. Viemärin rakentaminen Otanmäki-Kajaani siirtoviemäriin jatkuu vuoden 2025 kesään saakka.
Jäsenyydet, edunvalvonta, koulutus ja virkistystoiminta
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on jäsenenä Suomen Kiertovoima ry:ssä (KIVO). KIVO ry edustaa kuntien jätelaitoksia ja alueellisia jätehuoltoyhtiöitä. KIVO toimii yhdyssiteenä jäsentensä kesken, kehittää jätelaitosalaa ja turvaa julkisen jätehuollon toimintaedellytyksiä. Kuntayhtymä on lisäksi yhteisöjäsenenä Jätehuoltoyhdistys ry:ssä.
Toimiston henkilökuntaa osallistui mm. seuraaviin webinaareihin ja livetapahtumiin; Vitec Oy:n käyttäjäpäivät, kiertotalouspäivät, taloushallintopäivät ja kiertovoimapäivät Pikkujoulua vietettiin Oulussa. Henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastusta tuetaan henkilökohtaisilla Edenred Virike -kortilla.
Kehitystyö
Kuntayhtymä oli mukana muun muassa seuraavissa yhteishankkeissa vuoden 2024 aikana:
- Vieraslajit Veks-hanke yhdessä kaikkien toimialueen kuntien kanssa. Hanke on kaksivuotinen.
- Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Tulevaisuuden taloushallinnon osaajat. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Kainuuseen tasaisesti kasvavalle taloushallintoalalle ajankohtaista ja vetovoimaista osaamis- ja koulutustarjontaa sekä jatkokehittää sitä yhteistyössä yritysten sekä opiskelijoiden kanssa.
- Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Hossan jätehuollolla kestävyyttä ja kiertotaloutta matkailuun. Hankkeessa selvitetään Hossan alueen jätehuollon kehittämistä ja eri jätejakeiden kierrätysmahdollisuuksia
- Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Biopeitto Kainuu ja ACF hanke. Hankkeissa selvitetään jätemateriaalien pyrolyysikäsittelyä ja syntyviä biohiiliä sekä arvioidaan toiminnan skaalattavuuden mahdollisuuksia.
- Biokaasulaitoksen ja tankkausaseman esiselvityshanke yhdessä neljän muun toimijan kanssa
Kajaanissa 28.3.2025
Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus