Yhtymähallituksen toimintakertomus 2023
Yleistä
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Ekokymppi, on kahdeksan Kainuun kunnan ja Vaalan kunnan omistama kuntayhtymä. Toimialueen asukasmäärä vuoden 2023 lopussa oli 72 739 henkilöä. Asukasmäärä väheni edellisvuodesta 393 henkilöllä.
Ekokymppi hoitaa keskitetysti kunnille jätelaissa määrättyjä tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen keräily, kuljetus, hyödyntäminen, käsittely, neuvonta ja vaarallisen jätteen vastaanotto sekä viranomaistehtävät.
Ekokympin toimialueella on käytössä kiinteistökohtaisessa jätteenkeräilyssä ns. muunnettu kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Mallissa on erotettu jätteen kuljetus ja käsittely toisistaan siten, että yrittäjät hoitavat kuljetukset ns. sopimusperusteisesti ja Ekokymppi vastaa jätteen käsittelystä ja astiakohtaisten käsittelymaksujen määräämisestä. Jätelain muutoksen myötä tämä malli jää käyttöön ainoastaan sekajätteen osalta.
Bio- ja pakkausjätteiden kuljetus siirtyi Ekokympin vastuulle 1.8.2023 jätelain nojalla. Ekokympin toimialueen bio- ja pakkausjätteiden kuljetukset kilpailutettiin kevään aikana kuudella eri urakka-alueella. Näille urakka-alueille valittiin neljä eri urakoitsijaa. Lisäksi Ekokymppi hoitaa kuljetukset kunnan järjestämänä hallitsemiltaan aluekeräyspisteiltä ja lajitteluasemilta.
Yhtymän jäsenkunnat, peruspääoma, hallinto ja henkilöstö
Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jäseniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Peruspääoman suuruus on 896 557 euroa. Kuntayhtymän toiminta on voittoa tuottamaton, mutta itsekannattava.
Peruspääoma jakautuu osakaskunnittain seuraavasti:
| Kunta | Osuus, % | Osuus, € |
| Hyrynsalmi | 3,98 | 35 659 |
| Kajaani | 42,79 | 383 681 |
| Kuhmo | 12,57 | 112 672 |
| Paltamo | 4,99 | 44 764 |
| Puolanka | 4,38 | 39 243 |
| Ristijärvi | 2,04 | 18 248 |
| Sotkamo | 12,26 | 109 928 |
| Suomussalmi | 12,40 | 111 133 |
| Vaala | 4,60 | 41 229 |
| Yhteensä | 100,00 | 896 557 |
Yhtymäkokouksessa on yhdeksän jäsentä, yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Kunnat nimeävät yleensä edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen. Yhtymähallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä ja tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä. Hallituksessa Vaalalla ja Paltamolla on yhteinen edustaja samoin kuin Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä. Edustaja vaihtuu kausittain. Samoin menetellään tarkastuslautakunnassa. Yhtymähallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja tarkastuslautakunnan neljä vuotta. Uusi hallitus ja tarkastuslautakunta nimettiin yhtymäkokouksessa 22.10.2021.
Yhtymähallitus
| Kunta | Varsinainen jäsen | Varajäsen |
| Kajaani | Timo Honkila, pj | Juhani Karjalainen |
| Kajaani | Jarno Mikkonen | Teppo Kääminen |
| Sotkamo | Kalevi Valtanen | Vesa Mäkipää |
| Kuhmo | Riikka Seppänen | Maija Inget |
| Suomussalmi | Milla Veteläinen, vpj | Elina Falck |
| Paltamo; Paltamon ja Vaalan edustaja | Ulla Leinonen | Jaana Kerman |
| Puolanka; Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven edustaja | Teemu Heikkinen | Seppo Rajala |
Tarkastuslautakunta
| Kunta | Varsinainen jäsen | Varajäsen |
| Kajaani | Voitto Määttä, vpj | Timo Hurskainen |
| Kuhmo | Kari Juntunen | Tapio Lipsonen |
| Paltamo; Paltamon ja Vaalan edustaja | Ritva Tolonen, pj | Kaisa Hujanen |
| Hyrynsalmi; Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven edustaja | Tiina Pehkonen | Mirja Fagerroos |
Yhtymäkokous kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, hallitus kymmenen kertaa ja tarkastuslautakunta viisi kertaa. Kuntayhtymällä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Varsinaisena tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab. Päävastuullinen tilintarkastaja on KHT, JHT Antti Kääriäinen ja varalla KHT, JHT Katri Hokkanen. Avustava tilintarkastaja on JHT, HT Aki Saari.
Koko vuoden ajan kuntayhtymän palveluksessa on ollut vakituisessa työsuhteessa 14 henkilöä. Lisäksi kuntayhtymässä on ollut määrä- tai osa-aikaisessa työsuhteessa 8 henkilöä. Majasaaressa on ollut myös kesätyöntekijöitä. Yhteensä kuntayhtymän henkilötyömäärä oli 18 htv. Työmäärä kasvoi edellistä vuodesta 2 htv:tta. Kaksi henkilöä eläköityi vuoden lopussa.
Henkilöstökulut on esitetty tilastotiedoissa.
Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Jukka Oikarinen, ympäristöpäällikkö Eero Piirainen, asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen, käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen ja palvelutyöntekijä Teija Korhonen.
Riskien hallinta ja sisäinen valvonta
Riskien hallinta
Alueelle sovittu jätehuollon muunnettu järjestämismalli toimii hyvin. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen pidempiaikainen toimintahäiriö voi aiheuttaa vaikeuksia jätteiden varastoinnissa. Häiriötilanteessa jätteille on etsittävä vaihtoehtoinen polttopaikka, jonka saatavuus on epävarma ja kustannustaso todennäköisesti huomattavasti suurempi. Laajentuva lajitteluvelvoite voi aiheuttaa pulaa jätemateriaalista pitkällä aikavälillä. Ekokympin alueella tästä ei ole pelkoa, koska oma jätteenpolttokiintiö on pienempi kertyvään sekajätemäärään nähden. Ylijäävälle määrälle hankitaan ostokiintiötä muilta Riikinvoima osakkailta.
Käytännön toiminnosta on merkittävä osa erilaisten tietojärjestelmien varassa, joten niiden ylläpitoon ja toimintavarmuuteen on kiinnitetty huomiota mm. päivityksin ja ohjelmien ominaisuuksien parannuksin. Jätehuollon tietojärjestelmä Vitec Tietomitta Oy:n Vingo-ohjelma toimii hyvin pilvipalvelun kautta. Vingoon hankittiin sähköinen asiointipalvelu helpottamaan asiakkaiden asiointia ja ajohallintajärjestelmä Ekokympille kuuluvien urakoiden ajojen hallintaa varten. Kaikki työasemat ja kannettavat tietokoneet ovat Microsoft O365 palvelussa, jolloin tiedostot ja ohjelmistot ovat käytettävissä missä tahansa. Kaikki ohjelmistot ja tiedostot ovat pilvipalveluissa ja niiden varmuuskopiointi ja käytettävyys ovat palvelun tarjoajien vastuulla.
Laskun elinkaaren osalta käytetään Ropo Capital Oy:n tarjoamia online-palveluja. Epävarmojen saatavia seurataan tarkasti.
Euriborkorot jatkoivat nousuaan käyden yli neljässä prosentissa.
Lainakannan riskiä on pienennetty sitomalla lainoista noin puolet pitkäaikaisiin korkoihin ja puolet lyhytaikaisiin (½-1v EURIBOR). Kassan riittävyyttä on turvattu limiittitileillä. Tulorahoitukseen vaikuttavat jätekertymät vaihtelevat maakunnan alueen hankkeiden mukaan. Lisäksi alueelle on tullut yrittäjäpohjaista jätteenkäsittelyä elinkeinoelämän puolelle.
Vahinkoriskeihin on varauduttu tarvittavin vakuutuksin. Vakuutusturva kattaa toimialan normaalit toiminnot ja omaisuuden. Vakuutusten ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain.
Henkilöstön osaamisen jakamista on jatkettu tärkeimpien osa-alueiden osalta mahdollisten sairastapauksien sekä eläköitymisten vuoksi. Perusasiakaspalvelu on turvattu ostopalveluna Dynavalta.
Sisäinen valvonta
Sisäistä valvontaa on toteutettu voimassa olevan ohjeen mukaisesti. Jätehuoltomääräyksistä tehtyyn kunnallisvalitukseen saatiin hylkäävä päätös hallinto-oikeudelta. Yhtymähallituksen antamaan vastineeseen tehtiin oikaisuvaatimus, jonka hallitus hylkäsi. Eri toimintojen toteutumiseen ja seurantaan on käytetty soveltuvia mittareita ja arviointityökaluja. Hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle raportoitiin taloudellisesta tilanteesta kuukausitasolla. Sopimustoiminnassa ei ole havaittu rikkeitä tai niistä johtuvia seuraamuksia. Saatavien perintä on ulkoistettu Ropo Capital Oy:lle. Toimintoketjut pyritään toteuttamaan siten, että niistä vastaa useampi henkilö. Taloudenhallinnassa toiminnot varmennetaan aina kahden henkilön toimesta.
Liikevaihto ja rahoitus
Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä kattaa menonsa myyntituotoilla. Myyntituotoilla varaudutaan rahoittamaan myös kuntayhtymän tulevia investointeja ja pakollisia ja vapaaehtoisia varauksia esimerkiksi tulevia loppusijoitusalueen sulkemiskustannuksia.
Kuntayhtymän liikevaihto oli 6 663 746 € (toimintatuotot). Vastaavat toimintamenot olivat 6 002 273 €. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 5,5 % ja toimintamenot kasvoivat 8,6 %. Tarkemmat tunnusluvut ovat tilinpäätöksessä.
Taloudellisen tuloksen osalta talousarvion mukainen toteutuma alittui 172 785 €. Jätekeskuksen tuotot alittuivat 48 430 €. Astiatuotot alittuivat 165 759 €. Energiajätteen myyntituotot alittuivat 52 135 €. Kuljetustuotot ylittyivät 280 637 €. Muissa tuotoissa toteutuma alittui 117 346 €. Perusmaksut ja aluekeräysmaksut ylittyivät 45 879 €. Toimintatuotot alittuivat yhteensä 57 154 € talousarvioon verrattuna. Käyttötalousmenojen palvelujen ostot alittuivat 170 553 €, aineet, tavarat ja tarvikkeet ylittyivät 61 478 € ja muut toimintakulut ylittyivät 70 492 €. Henkilöstökulut ylittyivät 147 756 €. Kokonaisuudessaan toimintamenot olivat 109 173 € suuremmat kuin talousarviossa.
Talouden toteumaan vaikuttivat eniten sekajätteen määrän väheneminen (n. 720 tn), Riikinvoiman sähkönmyynnin virheellinen budjetointi (siirretty arvio suoraan Riikinvoiman budjetista), puujätteen myynnin tuloutus vuoden 2024 puolelle, arviota suurempi TES-korotus palkkoihin sekä arvioitua suurempi korkojen nousu.
Vuodelta 2023 siirtyi kirjattavaksi vuodelle 2024 noin 50 000 euron edestä tuloja. Lisäksi Riikinvoiman turbiinirikosta johtuvia korjaukseen liittyviä vakuutuskorvauksia ja korjausajan tuotannonmenetyskorvauksia kirjautuu kirjanpitoon vuodelle 2024 noin 40 000 €. Edellä mainitut siirtyvät kirjaukset vaikuttavat myös alijäämäiseen tulokseen.
Vuoden 2023 käyttötalousmenoja rahoitettiin Majasaaren jätekeskuksen, lajitteluasemien ja jäteastioiden käsittelymaksuilla, bio- ja hyötyjätekuljetusten kuljetusmaksuilla sekä erillisillä jätetaksan mukaisilla perusmaksuilla ja aluekeräysmaksuilla. Käytössä olevan loppusijoitusalueen ennallistamisvarausta tehtiin 40 000 €. Ennallistamisvarausta on lisäyksen jälkeen yhteensä 725 200 €. Varastossa olevan sekajätteen kustannusvarausta 161 020 € ei purettu.
Toimintakate jäi ylijäämäiseksi 661 474 €. Rahoitustuotot ja -kulut olivat 180 196 €. Rahoituskulujen jälkeen vuosikate oli 481 278 € ylijäämäinen. Suunnitelman mukaisten poistojen (533 594 €) vähennyksen ja poistoeron muutoksen (12 985 €) jälkeen koko tilikauden alijäämäksi jäi 39 331 €.
Tarkemmat tiedot jätemäärien ja hyötykäytön kehittymisestä on esitetty jäljempänä kohdassa Toiminnallisia tilastotietoja 2021 - 2023
Investointien rahoitukseen ei otettu luottoa.
Investoinnit
Investointeja toteutettiin pääosin investointisuunnitelman mukaisesti. Majasaaren jätekeskukseen ympäristöluvan päivitystä ja vesienkäsittelyn parantamista jatkettiin. Kaatopaikkakaasun polttolaitteiston logiikka uusittiin. Lajitteluasemille hankittiin puristinkontteja. Puolangan lajitteluasema viimeisteltiin. Asiakashallinnan ohjelmistoja päivitettiin. Astiapalveluun kuuluvia astioita jouduttiin hankkimaan arvioitua enemmän ja ne kirjattiin investointikuluiksi. Pakettiauto vaihdettiin jakeluautoksi, mutta se joutui onnettomuuteen ja lunastukseen. Investointeihin laskettavia kustannuksia syntyi yhteensä 339 668 € (TA 335 000 €).
Tavoitteiden saavuttaminen
Tavoitteiden saavuttamista tarkasteltaessa lähtökohtana ovat perussopimuksessa kuntayhtymälle määrätyt tehtävät. Lisäksi voidaan tarkastella vuoden 2023 talousarvioon kirjattuja suoritteita. Perussopimuksessa määritellyt tehtävät toteutuivat kokonaisuudessaan kaikissa jäsenkunnissa. Jätelaissa kunnalle määrätyt tehtävät toteutuivat kaikissa kunnissa. Tuottajayhteisöjen kanssa solmittua sopimusta noudatettiin aiempien vuosien mukaisesti. Lajitteluasemat ja aluekeräyspisteet toimivat kaikissa kunnissa.
Jätelain edellyttämään kuljetusmuutokseen liittyviä tiedotustilaisuuksia järjestettiin kymmeniä. Omaa henkilöstöä ja luottamushenkilöitä tiedotettiin muutoksesta myös kuukausittain. Muita neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin edellisten vuosien tapaan. Lisäksi järjestettiin jätekatosneuvontoja. Neuvojat vierailivat myös kouluissa ja päiväkodeissa. Neuvontayhteistyö jatkui Itä-Suomen jäteneuvontaryhmän kanssa. Yhteistyössä tehtiin ja kaikille toimialueen kiinteistönomistajille jaettiin ”Yhteinen juttu” -asiakaslehti ja -vuosikalenteri.
Verkkoviestintää tehtiin aktiivisesti Ekokympin kotisivuilla, Facebook-profiilissa, Instagramissa ja Ekokymppi podcast-kanavalla. Sähköinen uutiskirje ”Ekoaviisi” julkaistiin viisi kertaa. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin säännöllisesti radiossa. Entistä ahkerammassa käytössä oli Ekokymppi neuvonta -Youtube-kanava, jonne tuotettiin monipuolista videomateriaalia ajankohtaisista asioista.
Henkilöstön määrä kasvoi talousarvioon verrattuna. Henkilötyövuosimäärä kasvoi edellisestä vuodesta eläköitymiseen liittyvien lisähenkilöiden ja kuljetusjärjestelyyn liittyvän henkilön palkkauksen takia.
Loppusijoitusalueena käytössä oli ainoastaan yksi jätekeskus Kajaanin Majasaaressa. Lajitteluasemien määrä pysyi ennallaan ja aluekeräyspisteiden määrä väheni yhdellä.
Vastaanotettavien jätejakeiden osalta jätteen kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta 9 486 tonnia. Hyötykäyttöasteeksi muodostui 96,2 %. Sekajätettä oli vuoden vaihteessa varastossa noin 1 950 tonnia.
Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu hyvin. Taloudelliset tavoitteiden osalta tulos oli alijäämäinen, joten perussopimuksessa määritelty itsekannattavuus ei toteutunut vuonna 2023.
Toimenpiteet
Vuosilaskutus toteutettiin suunnitellusti ja se sujui ongelmitta. Vuosilaskutuksen asiakaspalvelusopimus ja vaihteen puhelinnumeron asiakaspalvelu jatkui Dynavan kanssa. Lisäksi Dynava hoiti Chat-palvelua ja kameravalvontaa. Dynavalta on hankittu myös lisäresurssia kuljetusten alkuun liittyvään ruuhkaan asiakaspalvelussa. Kuljetuksiin liittyvä asiakaslaskutus toteutettiin ensimmäisen kerran loppusyksystä. Laskujen elinkaaripalvelusta on sopimus Ropo Capitalin kanssa. Saatavien perintä on tehokasta, koska se on keskitetty yhden yhteistyökumppanin järjestelmään.
Jätekeskuksen alueella toimintaa jatkoi yhteistyökumppani Kaiku Ympäristö Oy. Kaiku Ympäristö Oy vastaanottaa, käsittelee ja loppusijoittaa elinkeinoelämässä syntyviä jätteitä ja vaarallisia jätteitä. Toiminta käynnistyy täysimittaisesti, kun Ekokymppi saa lainvoimaisen ympäristöluvan vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle ja käsittelykentille. Arvio luvan saannista on alkuvuodesta 2024.
Muunnettua jätehuollon järjestämismallia toteutettiin suunnitellusti, ja yhteistyö urakoitsijoiden ja peruskuntien kanssa sujui hyvin. Palvelutaso toiminta-alueella säilyi entisellään palveluverkoston osalta.
Sekajätettä toimitettiin energiahyödyntämiseen Riikinvoima Oy:lle, jonka osakkaana kuntayhtymä on. Riikinvoimaan saatiin toimitettua oma kiintiö kokonaisuudessaan sekä lisäksi ostokiintiötä muilta osakkailta. Rakennusjätettä toimitettiin myös Riikinvoimaan. Yhteensä jätteitä on viety energiahyödyntämiseen 9 961 tonnia (2022 15 618 tn).
Kuntayhtymä on osakkaana Riikinvoima Oy:ssä 3,16 % osuudella.
Osakepääoma yhteensä 194 861,00 euroa.
Pääomalaina yhteensä 584 584,00 euroa.
Puuperäisiä jätteitä käsiteltiin suoratoimituksina ilman murskausta sopimuskumppaneille. Loppusijoitukseen ohjautui asbesti, rakennusjätteen mineraalinen lajittelujäännös ja eristemateriaalit. Kipsilevyä ryhdyttiin keräämään varastoon ja toimittamaan hyödyntämiseen kipsin muututtua jäteverolliseksi.
Toiminnallisia tilastotietoja 2021 - 2023
Yleistä
| 2021 | 2022 | 2023 | |
| Asukasmäärä | 73 879 | 73 132 | 72 739 |
| Osakaskunnat | 9 | 9 | 9 |
| Maapinta-ala, km2 | 21 499 | 21 499 | 21 499 |
| Asukastiheys, asukasta / m2 | 3,5 | 3,4 | 3,4 |
| Henkilöstön työpanos, htv | 14 | 16 | 18 |
| Henkilöstökulut, € / vuosi | 784 230 | 870 870 | 1 037 755 |
| Jätekeskuksia / kaatopaikkoja | 1 | 1 | 1 |
| Lajitteluasemia | 8 | 8 | 8 |
| Aluekeräyspisteitä | |||
| - Hyrynsalmi | 8 | 8 | 8 |
| - Kajaani | 20 | 20 | 20 |
| - Kuhmo | 20 | 19 | 19 |
| - Paltamo | 10 | 10 | 10 |
| - Puolanka | 14 | 14 | 14 |
| - Ristijärvi | 8 | 8 | 8 |
| - Sotkamo | 18 | 18 | 18 |
| - Suomussalmi | 22 | 22 | 22 |
| - Vaala | 13 | 13 | 12 |
| Yhteensä | 133 | 132 | 131 |
Jätemäärät (tonnia)
| 2021 | 2022 | 2023 | |
| Sekalainen yhdyskuntajäte loppusijoitukseen | 263 | 245 | 49 |
| Rakennusjäte lajitteluun | 1 475 | 1 056 | 1 027 |
| Sekajäte energiaksi | 13 717 | 11 601 | 10 852 |
| Muu loppusijoitettava (asbesti, eristeet, kipsi) |
1 220 | 846 | 1 261 |
| Kartonki (ja paperi) | 257 | 1 391 | 237 |
| Muut hyödynnettävät jätteet (risut, kannot, puu, betoni, tiili, lasi, metalli yms.) |
15 395 | 15 650 | 13 359 |
| Saastuneet maat (öljyiset kompostiin) |
2 098 | 5 221 | 1 721 |
| Puhtaat maat | 2 054 | 1 615 | 1 615 |
| Biojäte (koti ja kauppa, Gasumille) |
4 370 | 4 099 | 3 929 |
| Vaaralliset jätteet (asuminen ja teollisuus) |
1 423 | 1 489 | 1 137 |
| Sähköelektroniikkaromu | 1 111 | 867 | 853 |
| Yhteensä | 43 356 | 44 080 | 34 594 |
| Hyötykäyttöaste, % | 96,6 | 97,5 | 96,2 |
Talous
| 2021 | 2022 | 2023 | |
| Toimintamenot | 5 606 273 | 5 526 802 | 6 002 273 |
| Toimintulot | 6 045 882 | 6 315 722 | 6 663 746 |
| Toimintakate | 439 609 | 788 919 | 661 473 |
| Vuosikate | 395 538 | 745 596 | 481 278 |
| Tilikauden tulos | -80 677 | 255 876 | -39 331 |
Tunnuslukuja
| 2021 | 2022 | 2023 | |
| Jätehuollon kustannukset, € / asukas | 75,88 | 75,57 | 82,52 |
| Loppusijoitettavaa jätettä, kg / asukas | 19,71 | 14,92 | 18,01 |
| Vaaralliset jätteet, kg / asukas | 19,26 | 20,36 | 15,63 |
| SER, kg / asukas | 15,04 | 11,86 | 11,73 |
| Paperi ja kartonki, kg / asukas | 3,48 | 19,02 | 3,26 |
| Metalli, kg / asukas | 18,95 | 20,25 | 15,30 |
| Lasi ja keramiikka, kg / asukas | 5,08 | 3,54 | 4,65 |
Arvio tulevasta kehityksestä ja ympäristöasioista
Uusi hallitus on muuttamassa jätelakia. Jätelakia ollaan muuttamassa useammassa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen merkittävin muutos koskee kuntavastuun rajausta pelkästään vakituiseen ja vapaa-ajan asumiseen. Myös kuntien hallinto- ja palvelutoimintojen jätehuoltoa ollaan siirtämässä pois kuntavastuulta.
Lähivuosina on lähdettävä toteuttamaan aluekeräyspisteiden infran uusimista nykyaikaisemmaksi. Aluekeräysinfra on lopulle 20 vuotta vanha ja alkaa olla käyttöikänsä päässä. Lajitteluasemien automatisointia itsepalveluasemiksi suunnitellaan yhteistyössä itäsuomalaisten aluelaitosten kanssa.
Ympäristöasioista ja jätemääristä raportoidaan valvovalle viranomaiselle ja ministeriölle ympäristölupaehtojen ja lain mukaisesti. Jäteveden puhdistamon toimintaan on tehty parannuksia muun muassa KAMK:in asiantuntijoiden ohjeiden mukaan. Lisäksi puhdistamon säännöllisistä huolloista on sovittu paikallisen yhteistyökumppanin kanssa. Yhtymäkokous hyväksyi investointisuunnitelman viemärin rakentamiseksi Otanmäki-Kajaani siirtoviemäriin. Viemärillä varmistetaan vesien käsittely niissä tapauksissa, jos puhdistamon toiminta on häiriössä. Puhdistamon toiminnan tehostamiseksi on ELY-keskus antanut uuden hallintopakkopäätöksen, joten uhkasakkoa ei määrätä maksettavaksi vuodelta 2023.
Jäsenyydet, edunvalvonta, koulutus ja virkistystoiminta
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on jäsenenä Suomen Kiertovoima ry:ssä (KIVO). KIVO ry edustaa kuntien jätelaitoksia ja alueellisia jätehuoltoyhtiöitä. KIVO toimii yhdyssiteenä jäsentensä kesken, kehittää jätelaitosalaa ja turvaa julkisen jätehuollon toimintaedellytyksiä. Kuntayhtymä on lisäksi yhteisöjäsenenä Jätehuoltoyhdistys ry:ssä.
Toimiston henkilökuntaa osallistui muun muassa seuraaviin webinaareihin ja livetapahtumiin; Vitec Oy:n käyttäjäpäivät, kiertotalouspäivät, taloushallintopäivät ja kiertovoimapäivät. Viestintäpäivät olivat Kajaanissa Ekokympin toimiessa isäntäorganisaationa. Pikkujoulu järjestettiin yhteistyössä Riikinvoiman jäteosakkaiden kanssa Vuokatissa. Henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastusta tuetaan henkilökohtaisilla Edenred Virike -kortilla.
Kehitystyö
Kuntayhtymä oli mukana muun muassa seuraavissa yhteishankkeissa vuoden 2023 aikana:
- Kajaanin yliopistokeskuksen vetämä reaaliaikaisen mikromuovien mittausjärjestelmän kehitys ja pilotointi REMMI. Hanke jatkui kesään 2023 saakka.
- Vieraslajit Veks-hanke yhdessä viiden Kainuun kunnan kanssa. Hanke on 3-vuotinen ja keskittyy vieraslajien torjuntaan neuvonnan ja tiedottamisen avulla. Hanke päättyi vuoden 2023 lopussa.
- Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Suswam-hanke, jossa selvittiin alun perin jätehuollon kehittämistä Kostamuksessa ja Kainuussa sekä yhteistyömahdollisuuksia. Hanke muuttui koronan ja Ukrainan sodan vuoksi Majasaaren jäteveden puhdistamon toiminnan tehostamishankkeeksi ja poistotekstiin paikallisen uusiokäytön ja muiden käsittelylaitosten vastaanottomahdollisuuksien sekä aikataulutuksen selvitykseen. Hanke päättyi kesällä 2023.
- Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Tulevaisuuden taloushallinnon osaajat. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Kainuuseen tasaisesti kasvavalle taloushallintoalalle ajankohtaista ja vetovoimaista osaamis- ja koulutustarjontaa sekä jatkokehittää sitä yhteistyössä yritysten sekä opiskelijoiden kanssa.
- Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Hossan jätehuollolla kestävyyttä ja kiertotaloutta matkailuun. Hankkeessa selvitetään Hossan alueen jätehuollon kehittämistä ja eri jätejakeiden kierrätysmahdollisuuksia
- Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Biopeitto Kainuu. Hankkeessa selvitetään jätemateriaalien pyrolyysikäsittelyä ja syntyviä biohiiliä sekä arvioidaan toiminnan skaalattavuuden mahdollisuuksia.
- PowerBi raporttien kehittämishanke yhdessä viiden pohjoissuomalaisen jätelaitoksen kanssa. Tavoitteena on tehostaa raportointia ja saada synergiaetuja yhdenmukaisista tietomalleista ja raporteista.
Kajaanissa 15.3.2024
Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus
Katso esitys Ekokympin vuosi 2023 (mp4)