Yhtymähallituksen toimintakertomus 2021

Yleistä

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Ekokymppi, on kahdeksan Kainuun kunnan ja Vaalan kunnan omistama kuntayhtymä. Toimialueen asukasmäärä vuoden 2021 lopussa oli 73 879 henkilöä. Asukasmäärä väheni edellisvuodesta 539 henkilöllä.

Ekokymppi hoitaa keskitetysti kunnille jätelaissa määrättyjä tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen keräily, kuljetus, hyödyntäminen, käsittely ja vaarallisen jätteen vastaanotto sekä viranomaistehtävät.

Ekokympin toimialueella on käytössä kiinteistökohtaisessa jätteenkeräilyssä ns. muunnettu kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Mallissa on erotettu jätteen kuljetus ja käsittely toisistaan siten, että yrittäjät hoitavat kuljetukset ns. sopimusperusteisesti ja Ekokymppi vastaa jätteen käsittelystä ja astiakohtaisten käsittelymaksujen määräämisestä. Ekokymppi hoitaa kuljetukset kunnan järjestämänä ainoastaan hallitsemiltaan aluekeräyspisteiltä ja lajitteluasemilta.

Vuoden toimintoja varjosti edelleen maailmaa piinaava koronapandemia. Hallinto oli osittain etätöissä. Asiakaspalvelua hoidettiin puhelimitse ja netin kautta. Palvelutoiminta saatiin hoidettua jätekeskuksessa ja lajitteluasemilla hyvin asiakasmääriä rajoittamalla ja käyttämällä tarvittavia suojavälineitä. Kukaan henkilökunnasta ei sairastunut koronavirukseen. Kaikessa toiminnassa noudatettiin valtioneuvoston ja THL:n ohjeistuksia. Pandemian vuoksi pitäydyttiin perusasioiden hoidossa, ja esimerkiksi investointisuunnitelmaa ei toteutettu kokonaisuudessaan.

Yhtymän jäsenkunnat, peruspääoma, hallinto ja henkilöstö

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jäseniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala.

Peruspääoman suuruus on 896 557 euroa. Kuntayhtymän toiminta on voittoa tuottamaton, mutta itsekannattava.

Peruspääoma jakautuu osakaskunnittain seuraavasti:

Yhtymäkokouksessa on yhdeksän jäsentä, yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Kunnat nimeävät yleensä edustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen. Yhtymähallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä ja tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä. Hallituksessa Vaalalla ja Paltamolla on yhteinen edustaja samoin kuin Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä. Edustaja vaihtuu kausittain. Samoin menetellään tarkastuslautakunnassa.  Yhtymähallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja tarkastuslautakunnan neljä vuotta. Edellisen hallituksen ja tarkastuslautakunnan toimikausi päättyi 22.10.2021. Uusi hallitus ja tarkastuslautakunta nimettiin yhtymäkokouksessa 22.10.2021.

Yhtymähallitus 22.10.2021 saakka

Yhtymähallitus alkaen 22.10.2021

Tarkastuslautakunta 22.10.2021 saakka

Tarkastuslautakunta alkaen 22.10.2021

Yhtymäkous kokoontui vuoden aikana kolme kertaa, hallitus kaksi kertaa ja tarkastuslautakunta neljä kertaa. Kuntayhtymällä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Varsinaisena tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab. Päävastuullinen tilintarkastaja on KHT, JHT Antti Kääriäinen ja varalla KHT, JHT Katri Hokkanen.

Koko vuoden ajan kuntayhtymän palveluksessa on ollut vakituisessa työsuhteessa 13 henkilöä. Lisäksi kuntayhtymässä on ollut määrä- tai osa-aikaisessa työsuhteessa 4 henkilöä. Majasaaressa on ollut myös kesätyöntekijöitä. Yhteensä kuntayhtymän henkilötyömäärä oli 14 htv. Työmäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Kaksi henkilöä on ollut vuorotteluvapaalla ja heidän tilallensa on palkattu henkilöt vuorotteluvapaaehtojen mukaisesti. Henkilöstökulut on esitetty myöhemmin taulukossa "Toiminnallisia tilastotietoja 2019 - 2021".

Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Jukka Oikarinen, ympäristöpäällikkö Eero Piirainen, asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen ja käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen.

Riskien hallinta ja sisäinen valvonta

Riskien hallinta

Alueelle sovittu jätehuollon muunnettu järjestämismalli toimii hyvin. Urakoitsijoilta saadaan kuljetustiedot sovitun mukaisesti. Tuottajavastuun osalta pakkausjätteiden keräysverkoston toimintavastuu on tuottajien vastuulla ja tuottajayhteisö vastaa niiden käytännön operoinnista. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen pidempiaikainen toimintahäiriö voi aiheuttaa vaikeuksia jätteiden varastoinnissa. Häiriötilanteessa jätteille on etsittävä vaihtoehtoinen polttopaikka, jonka saatavuus on epävarma ja kustannustaso todennäköisesti huomattavasti suurempi.

Käytännön toiminnosta on merkittävä osa erilaisten tietojärjestelmien varassa, joten niiden ylläpitoon ja toimintavarmuuteen on kiinnitetty huomiota mm. päivityksin ja ohjelmien ominaisuuksien parannuksin. Jätehuollon tietojärjestelmä Vitec Tietomitta Oy:n Vingo-ohjelma on saatu toimimaan hyvin. Palvelinympäristö ja jätehuollon tietokanta on siirretty ulkoiselle palvelimelle, jolloin niiden toimintavastuu ja varmuuskopiointi on palveluntarjoajan vastuulla. Sähköpostien varmuuskopiointi on käytössä.

Laskun elinkaaren osalta käytetään Ropo Capital Oy:n tarjoamia online-palveluja, joka parantaa merkittävästi laskujen seurantaa ja sitä kautta voidaan ennakoida tehokkaammin tarvittavia toimenpiteitä. Epävarmojen saatavien seurantaan on kiinnitetty tarkempaa huomioita.

Rahoitusriskien osalta korkotasot ovat olleet alhaalla, mutta niiden ennustaminen tulevaisuuteen on vaikeaa. Korot laskivat vielä edellisiä vuosia alhaisemmalle tasolle. Kaikki euriborkorot ovat edelleenkin negatiivisia.

Lainakannan riskiä on pienennetty sitomalla lainoista noin puolet pitkäaikaisiin korkoihin ja puolet lyhytaikaisiin (½-1v EURIBOR). Kassan riittävyyttä on turvattu limiittitileillä. Tulorahoitukseen vaikuttavat jätekertymät vaihtelevat jonkin verran suhdanteiden ja maakunnan alueen hankkeiden mukana, ja siten tulojen kertymä voi vaihdella arvioidusta.

Vahinkoriskeihin on varauduttu tarvittavin vakuutuksin. Vakuutusturva kattaa toimialan normaalit toiminnot ja omaisuuden. Vakuutusten ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain.

Henkilöstön osaamisen jakamista on jatkettu tärkeimpien osa-alueiden osalta mahdollisten sairas- ym. tapauksien varalta. Perusasiakaspalvelu on turvattu ostopalveluna Dynavalta.

Sisäinen valvonta

Sisäistä valvontaa on toteutettu voimassa olevan ohjeen mukaisesti. Viranhaltijoiden tekemistä päätöksistä tehtiin yksi hallintovalitus.

Eri toimintojen toteutumiseen ja seurantaan on käytetty soveltuvia mittareita ja arviointityökaluja. Vuoden aikana jatkettiin uuden raportointityökalun (Ms PowerBI) käyttöönottoa. Hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle raportoitiin taloudellisesta tilanteesta kuukausitasolla.

Sopimustoiminnassa ei ole havaittu rikkeitä tai niistä johtuvia seuraamuksia. Saatavien perintä on ulkoistettu Ropo Capital Oy:lle.

Toimintoketjut pyritään toteuttamaan siten, että niistä vastaa useampi henkilö. Taloudenhallinnassa toiminnot varmennetaan aina kahden henkilön toimesta.

Liikevaihto ja rahoitus

Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä kattaa menonsa myyntituotoilla. Myyntituotoilla varaudutaan rahoittamaan myös kuntayhtymän tulevia investointeja ja pakollisia ja vapaaehtoisia varauksia esim. tulevia loppusijoitusalueen sulkemiskustannuksia.

Kuntayhtymän liikevaihto oli 6 045 882 € (toimintatuotot). Vastaavat toimintamenot olivat 5 606 273 €. Liikevaihto pieneni edellisestä vuodesta 1,6 % ja toimintamenot kasvoivat 3,7 %. Tarkemmat tunnusluvut ovat tilinpäätöksessä.

Taloudellisen tuloksen osalta talousarvion mukainen toteutuma alittui 469 662 €. Jätekeskuksen tuotot alittuivat 382 217 €. Astiatuotot ylittyivät 134 814 €. Energiajätteen myyntituotot alittuivat 93 452 €. Muissa tuotoissa toteutuma ylittyi 205 389 €. Toimintatuotot alittuivat yhteensä 135 467 € talousarvioon verrattuna.

Käyttötalousmenojen palvelujen ostot ylittyivät 316 774 €, aineet, tavarat ja tarvikkeet ylittyivät 14 447 € ja muut toimintakulut ylittyivät 13 322 €. Henkilöstökulut alittuivat 1 769 €. Kokonaisuudessaan toimintamenot olivat 342 773 € suuremmat kuin talousarviossa.

Vuoden 2021 käyttötalousmenoja rahoitettiin Majasaaren jätekeskuksen ja jäteastioiden käsittelymaksuilla sekä erillisillä jätetaksan mukaisilla perusmaksuilla ja aluekeräysmaksuilla.

Käytössä olevan loppusijoitusalueen ennallistamisvarausta tehtiin 40 000 €. Ennallistamisvarausta on lisäyksen jälkeen yhteensä 645 200 €. Varastossa olevan sekajätteen kustannusvarausta (331 020 €) purettiin 170 000 €, jolloin sekajätevarausta jäi yhteensä 161 020 €.

Toimintakate jäi ylijäämäiseksi 439 609 €. Rahoitustuotot ja -kulut olivat 44 071 €. Rahoituskulujen jälkeen vuosikate oli 395 538 € ylijäämäinen. Suunnitelman mukaisten poistojen (489 199 €) vähennyksen ja poistoeron muutoksen (12 985 €) jälkeen koko tilikauden alijäämäksi jäi 80 677 €.

Investointien rahoitukseen ei otettu luottoa.

Investoinnit

Investointeja toteutettiin investointisuunnitelman mukaisesti. Majasaaren jätekeskuksen kolmannelle loppusijoitusalueelle rakennettiin kaasunkeräysjärjestelmä, öljynerotin uusittiin, vesienkäsittelyä parannettiin ja tehtiin kentän asfaltointitöitä. Maakunnassa jatkettiin puristinkonttien hankintaa. Puolangan uuden lajitteluaseman suunnittelua aloitettiin, tonttia tasattiin ja tontille hankittiin oma sähköliittymä. Uusi vaakaohjelmisto ja sähköinen siirtoasiakirjaohjelmisto otettiin käyttöön. Investointeihin laskettavia kustannuksia syntyi yhteensä 425 661 € (talousarvio 500 000 €).

Tavoitteiden saavuttaminen

Tavoitteiden saavuttamista tarkasteltaessa lähtökohtana ovat perussopimuksessa kuntayhtymälle määrätyt tehtävät. Lisäksi voidaan tarkastella vuoden 2021 talousarvioon kirjattuja suoritteita. Perussopimuksessa määritellyt tehtävät toteutuivat kokonaisuudessaan kaikissa jäsenkunnissa.

Vaarallisen jätteen vastaanotto on toteutettu kaikissa jäsenkunnissa olevissa vastaanottopisteissä. Sähköelektroniikkaromun keräilyä jatkettiin kaikissa toimialueen kunnissa tuottajayhteisöjen kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Lajitteluasemien ja aluekeräyspisteiden määrä säilyi entisellään, ja ne toimivat kaikissa kunnissa. Lajitteluasemat olivat avoinna normaalien aukioloaikojen lisäksi joka toinen lauantai aiempien kesien tavoin. Sotkamossa jatkettiin kesäajan ylimääräisen vastaanottopäivän (perjantai) pitämistä ja Kuhmossa otettiin ylimääräinen aukiolopäivä (torstai) käyttöön. 

Loppusijoitusalueena käytössä oli ainoastaan yksi jätekeskus Kajaanin Majasaaressa.

Vakituisen henkilöstön määrä pysyi talousarvion mukaisessa suunnitelmassa. Henkilötyövuosimäärä pysyi edellisen vuoden tasolla.

Neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin koronasta johtuen edelleen osin etänä ja livenä muun muassa KAO:lla, Edukailla, Mieslahden opistolla ja päiväkodeissa. Muutamia jätekatosneuvontoja järjestettiin livenä. Oppilaitoksille tarjottiin neuvonnan osalta myös verkkomateriaalia ja etäluentoja. Kaikkiin suunniteltuihin markkinatapahtumiin ei osallistuttu niiden peruuntumisen vuoksi.

Tapahtumat ja kampanjat, joissa Ekokymppi oli mukana:

- Rakasta joka murua somessa
- kahdet siivoustempaukset
- Bokashi ja kompostointi-iltoja ja Metsäseikkailu Kuhmossa
- Vieraslajit veks -neuvontapiste Linnanvirta-tapahtumassa

Neuvontayhteistyö jatkui Itä-Suomen jäteneuvontaryhmän kanssa. Yhteistyössä tehtiin ja kaikille toimialueen kiinteistönomistajille jaettiin ”Yhteinen juttu” -asiakaslehti ja -vuosikalenteri. Jäteneuvontayhteistyössä ovat mukana Ekokympin lisäksi kunnalliset aluejätelaitokset Jätekukko Oy, Puhas Oy, Metsäsairila Oy ja Ylä-Savon jätehuolto Oy sekä jätettä energiaksi hyödyntävä Riikinvoima Oy. Muita yhteisesti tuotettuja neuvontamateriaaleja ovat erilaiset kodin lajitteluoppaat ja infopaketit, joita jaetaan tarpeen mukaan kuntalaisille. Luottamushenkilöille jaettiin edellisen vuoden toimintakertomus.

Verkkoviestintää tehtiin aktiivisesti Ekokympin kotisivuilla, Facebook-profiilissa, Twitterissä, Instagramissa ja Eko-loki -blogissa ja uudella Ekokymppi podcast-kanavalla. Sähköinen uutiskirje ”Ekoaviisi” julkaistiin viisi kertaa. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin säännöllisesti radiossa. Entistä ahkerammassa käytössä oli Kurre Kainuulaisen Youtube-kanava, johon tuotettiin videomateriaalia ajankohtaisista asioista.

Vastaanotettavien jätejakeiden osalta jätteen kokonaismäärä vähentyi edellisestä vuodesta noin 3 000 tonnia. Vähentyminen johtui pääasiassa rakennusjätteen ja muiden hyödynnettävien jätteiden vähenemisestä. Hyötykäyttöasteeksi muodostui 96,6 %. Sekajätettä oli vuoden vaihteessa varastossa n. 2 500 tonnia.

Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu hyvin. Taloudelliset tavoitteiden osalta tulos oli alijäämäinen 80 677 €, joten perussopimuksessa määritelty itsekannattavuus ei toteutunut v. 2021.

Toimenpiteet

Vuosilaskutus toteutettiin suunnitellusti ja se sujui ongelmitta. Vuosilaskutuksen asiakaspalvelusopimus ja vaihteen puhelinnumeron asiakaspalvelu jatkui Dynavan kanssa. Lisäksi Dynava hoiti Chat-palvelua ja kameravalvontaa.

Laskujen elinkaaripalvelusta on sopimus Ropo Capitalin kanssa. Elinkaaripalvelun ansiosta kassavirta ja perintä ovat selkeästi nopeutuneet. Saatavien perintä on tehostunut, koska se on keskitetty yhden yhteistyökumppanin järjestelmään.

Jätekeskuksen alueella toimintaa jatkoi yhteistyökumppani Kaiku Ympäristö Oy. Kaiku Ympäristö Oy  vastaanottaa, käsittelee ja loppusijoittaa elinkeinoelämässä syntyviä jätteitä ja vaarallisia jätteitä. Toiminta käynnistyy täysimittaisesti, kun Ekokymppi saa lainvoimaisen ympäristöluvan vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle ja käsittelykentille.

Muunnettua jätehuollon järjestämismallia toteutettiin suunnitellusti, ja yhteistyö urakoitsijoiden ja peruskuntien kanssa sujui hyvin. Palvelutaso toiminta-alueella säilyi entisellään palveluverkoston osalta. Jätehuoltomääräysten toteutumisen valvontaa jatkettiin koko vuoden ajan.

Sekajätettä toimitettiin energiahyödyntämiseen Riikinvoima Oy:lle, jonka osakkaana kuntayhtymä on. Riikinvoimaan saatiin toimitettua oma kiintiö kokonaisuudessaan sekä lisäksi ostokiintiötä muilta osakkailta. Riikinvoima Oy:n lisäksi sekajätettä vietiin polttolaitokseen Ouluun ja Riihimäelle. Yhteensä jätteitä on viety energiahyödyntämiseen 20 153 tonnia (2020 17 588 tn).

Kuntayhtymä on osakkaana Riikinvoima Oy:ssä 3,16 % osuudella.
Osakepääoma yhteensä   194 861,00 euroa.
Pääomalaina yhteensä     584 584,00 euroa.

Puuperäisiä jätteitä käsiteltiin osin omana toimintana ja osin suoratoimituksina ilman murskausta sopimusurakoitsijalle. Puupolttoaineita saatiin toimitettua energiahyödyntämiseen edellistä vuotta paremmin. Majasaaren hakevarastot saatiin purettua kokonaisuudessaan. Loppusijoitukseen ohjautui asbesti, rakennusjätteen mineraalinen lajittelujäännös, eristemateriaalit ja kipsi.

Toiminnallisia tilastotietoja 2019 - 2021

Yleistä

Jätemäärät (tonnia)

Talous

Tunnuslukuja

Arvio tulevasta kehityksestä ja ympäristöasioista

Jätelain muutos astui voimaan heinäkuussa 2021. Kunnan vastuulle siirtyy pakkausjätteiden ja biojätteen keräys kesällä 2023. Lähivuosina on lähdettävä toteuttamaan laajamittaisesti aluekeräyspisteiden infran uusimista nykyaikaisemmaksi. Aluekeräysinfra on lopulle 20 vuotta vanha ja alkaa olla käyttöikänsä päässä.

Ympäristöasioista ja jätemääristä raportoidaan valvovalle viranomaiselle ja ministeriölle ympäristölupaehtojen ja lain mukaisesti. Puutteita on ollut mm. jätevesipuhdistamon toiminnassa ja varastoitavien jätejakeiden sallittujen määrien ylityksissä. Puhdistamon toimintaa parannettiin syksyllä 2021 rakennetulla tasausaltaalla. Allas saadaan täysimittaiseen käyttöön keväällä 2022. Puhdistamon toiminnan tehostamiseksi on ELY-keskus langettanut maksuun uhkasakon.

Jäsenyydet, edunvalvonta, koulutus ja virkistystoiminta

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on jäsenenä Suomen Kiertovoima ry:ssä (KIVO). KIVO ry edustaa kuntien jätelaitoksia ja alueellisia jätehuoltoyhtiöitä. KIVO toimii yhdyssiteenä jäsentensä kesken, kehittää jätelaitosalaa ja turvaa julkisen jätehuollon toimintaedellytyksiä. Kuntayhtymä on lisäksi yhteisöjäsenenä Jätehuoltoyhdistys ry:ssä.

Toimiston henkilökuntaa osallistui mm. seuraaviin webinaareihin ja livetapahtumiin kiertotalouspäivät, taloushallintopäivät ja jätelautakuntapäivät. Pikkujoulua ei järjestetty pandemian vuoksi. Henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastusta tuetaan henkilökohtaisilla Mind & Body maksukorteilla.

Kehitystyö

Kuntayhtymä oli mukana mm. seuraavissa yhteishankkeissa vuoden 2021 aikana:

- Kajaanin yliopistokeskuksen vetämä PATE-Projekti. Hanke keskittyy nitraattiveden jalostamiseen lannoitekäyttöön ja jalostamisen laitetekniikan kehitykseen.

- Kajaanin yliopistokeskuksen vetämä reaaliaikaisen mikromuovien mittausjärjestelmän kehitys ja pilotointi REMMI.

- Kajaanin Romun koetoiminta Majasaaren jätekeskuksen alueella jäteraaka-aineiden käytöstä tierakenteessa.

- Vieraslajit Veks-hanke yhdessä neljän Kainuun kunnan kanssa. Hanke on 3-vuotinen ja keskittyy vieraslajien torjuntaan neuvonnan ja tiedottamisen avulla.

- Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Suswam-hanke, jossa selvitetään jätehuollon kehittämistä Kostamuksessa ja Kainuussa sekä yhteistyömahdollisuuksia.

- KIVO:n kautta; Tietojärjestelmien kehittäminen ja kuljetusten haltuunotto jätelain muutoksen vuoksi.

Kajaanissa 31.3.2022               

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus

Kuvia ja tapahtumia Ekokympin vuodesta 2021