Ekokymppin logo

Ajankohtaista

04.12.2017
Joulun ekovinkit ja lajitteluohjeet Lue lisää
04.12.2017
Kotitalouksien jätemaksuihin ei korotuksia Lue lisää
28.11.2017
Kokeilu muovipakkausten keräyksestä alkaa Kuhmon lajitteluasemalla, energiajäte poistuu kokonaan Lue lisää
15.11.2017
Kinkkutemppu tulee Lue lisää
15.10.2017
Hirven luut, nahat ja päät jätekeskukseen tai lajitteluasemalle Lue lisää

07.02.2017

Tutkimus selvittää ongelmat ja tarjoaa mallin niiden hoitamiseksi

Ekokympin taloyhtiötutkimus 2016-17 selvittää taloyhtiöiden jätehuollon ongelmakohtia. Tavoitteena on löytää malli, jonka avulla taloyhtiöt voivat tarttua ongelmiin ja parantaa jätehuoltoaan. Tutkimuksessa on mukana neljä kajaanilaista taloyhtiötä, joissa on yhteensä 82 asuntoa ja asukkaita noin 150. Tutkimuksessa katsastettiin taloyhtiöiden jätekatokset, mm. niiden siisteys, selkeys, valaistus ja jäteastioiden kunto. Jokaiseen jätekatokseen tehtiin kaksi sekajätteen koostumustutkimusta, toinen kevätkesällä ja toinen syksyllä. Lisäksi havainnoitiin jäteastioiden käyttöasteita. Näiden perusteella tehtiin laskelmia säästöistä, jos käyttöastetta seurattaisiin ja lajittelu tehtäisiin oikein. Jokaiseen asuntoon lähetettiin lomakekysely, jossa kysyttiin mm. asukkaiden asenteita ja tietotasoa lajittelusta. Lisäksi kysyttiin, mitä jäteastioita asunnossa on. Myös vuokranantajille lähetettiin kyselylomake. Heiltä kysyttiin mm. sitä, ovatko he antaneet ohjeita vuokralaisille lajittelusta. Asukkaista koottiin myös tilastollista tietoa. Lisäksi on oltu yhteydessä isännöitsijöihin mm. osallistumalla taloyhtiön kokouksiin.

Tulosten mukaan jätekatoksien yleinen kunto oli hyvä. Tosin joissakin katoksissa oli rikkinäisiä ja likaisia jäteastioita. Lisäksi roska-astioiden tarrat ja seinällä olevat kyltit eivät olleet yhteneväisiä ja osa tiedoista oli vanhentunut. Sekajätteen koostumustutkimuksessa oli sekajätteen seassa keskimäärin 20 % biojätettä. Asuntoihin jaettiin biojäteastiat ja biojätepusseja ensimmäisen sekajätetutkimuksen jälkeen, mutta tällä ei ollut vaikutusta. Toisessa tutkimuksessa saatiin sama tulos. Jäteastioiden täyttöasteen seuranta ei ollut kunnossa kaikissa taloyhtiöissä. Jäteastiat haettiin vajaina ja tämä tarkoitti taloyhtiölle turhia maksuja. Lomakekyselyn vastausprosentti oli 49 % (40/82). Vastausten mukaan lajittelu sujui hyvin, vaikka kävi ilmi, että kaikilla ei ollut kaikkia tarvittavia jäteastioita asunnossaan. Rivien välistä saattoi siten lukea epävarmuutta ja tietämättömyyttä jäteasioissa. Vastaajista suurin osa oli omistajia, jotka itse asuivat taloissa. Vuokralaisia asui kyselyn aikana 18 asunnossa. Vuokranantajille suunnatussa kyselyssä tuli esille, että vuokralaisille annetaan ohjeita lajitteluun, mutta vastuu lajittelusta kuului heidän mielestään vuokralaiselle.

Parannusehdotuksia
Jätekatoksen astioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Joillekin likainen astia voi olla este lajittelussa. Astioiden tarrat pitää yhtenäistää seinän kylttien kanssa yhtäpitäviksi, myös seinän kylttejä täytyy päivittää. Tietoa lajittelusta ja sen merkityksestä pitää lisätä. Tässä asiassa vuokranantajat voisivat olla tiukempia. Lupaus jätteen lajittelusta voisi olla vuokrasopimuksen ehtona. Toki tutkimuksessa oli vuokralaisia, jotka lajittelivat jätteensä hyvin. Tiedottaminen taloyhtiön säästöistä lajittelun seurauksena voi myös olla keino lajittelun paranemiseen. Taloyhtiön yhteisöllisyyttä pitää pyrkiä lisäämään. Joissakin taloyhtiössä toimii jo aktiivisia asukkaita, jotka esimerkiksi vievät vanhusten keräämät metallit ja lasipakkaukset Rinki-ekopisteille. Taloaktiivien tehtävänä voisi olla myös jäteastioiden täyttymisen seuranta. Tutkimuksessa ei tutkittu taloyhtiön ja muiden toimijoiden kuten isännöitsijän, jäteurakoitsijan, huoltoyhtiön ja Ekokympin yhteistyön toimivuutta. Tiedon puute tällä tasolla saattaa myös vaikuttaa asumisessa syntyvän jätteen lajitteluun. 

Lisätietoa: Anu Koskela, neuvoja, Ekokymppi, puh. 044 071 0067