Ekokymppin logo

Ajankohtaista

16.10.2017
Jätekeskuksella lajittelulaiturin avajaiset ja kahvitarjoilu Lue lisää
15.10.2017
Hirven luut, nahat ja päät jätekeskukseen tai lajitteluasemalle Lue lisää
13.10.2017
Kalenterin kuvakilpailun tuloksena tasokkaita kuvia Lue lisää
29.09.2017
Näyttely #muoviroskainstallaatio Kajaanin pääkirjastolla 4.-31.10.2017 Lue lisää
01.09.2017
Puutarhajätteiden vastaanotto Lue lisää

22.12.2016

Tiedote 20.12.2016

Julkisuudessa on käyty keskustelua Riikinvoiman ekovoimalaitoksen osakassopimuksesta. Riikinvoiman omistavat kahdeksan kunnallista jäteyhtiötä ja Varkauden Aluelämpö Oy. Yhtiö on ns. Mankala-yhtiö. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiöt ovat yhdessä perustaneet voittoa tuottamattoman osakeyhtiön yhteistä tarkoitusta varten. Osakkaat sopivat osakassopimuksessa vastaavansa yhtiön käyttö- ja huoltokustannuksista, veroista, vakuutuksista ja lainoista omistuksensa suhteessa. Osakkaat rahoittavat siis laitoksen rakentamisen ja ylläpidon, ja vastavuoroisesti saavat laitoksesta jätteen energiahyödyntämispalvelua ja kaukolämpöä omakustannushintaan. Lisäksi omistajat saavat omistussuhteiden mukaisesti sähköntuotannosta saatavat tuotot. Mankala-yhtiöt ovat osakeyhtiöitä, ja osakkaiden vastuu määräytyy osakeyhtiölain mukaisesti. Jäteyhtiöosakkaiden kustannusvastuut pienenivät melkoisesti, kun yhtiö muutettiin Mankala-yhtiöksi.

Osakassopimus ei ole julkinen, ja se on voimassa toistaiseksi. Kuntien omistajaohjauksesta vastaavat ovat saaneet tiedon sopimuksen sisällöstä ja nimenneet edustajat jäteyhtiöiden yhtiökokouksiin päättämään osakassopimuksen sisällöstä.

Osakassopimuksen sisältöä tarkastetaan viiden vuoden välein. Jäteyhtiöt turvaavat yhteisesti sen, että laitokselle toimitetaan riittävästi polttoainetta. Osakkaat voivat sopia laitoksen ajotavoista ja kapasiteetin siirrosta osakkaiden välillä. Jos kapasiteettia vapautuu, sitä voidaan myydä ulkopuolisille tai ottaa muita kunnallisia jätehuoltoyhtiöitä osakkaaksi.

Jos osakkaiden jätemäärät pienenevät lainsäädännön muutosten vuoksi, laitoksen ajotapaa voidaan muuttaa niin, että lämmityskauden ulkopuolella laitosta käytetään pienemmällä teholla jätettä säästäen. Laitoksen tekniikkaa valitessa otettiin huomioon, että jätemäärät saattavat tulevaisuudessa vähentyä, joten tekniikan täytyy mahdollistaa laitoksen tehon hyvä säädettävyys. Perinteisten jätteenpolttolaitosten tehon säädettävyys on huono, kuten myös erilaisten polttoainelaatujen soveltuvuus kattilaan. Laitos on suunniteltu myös siten, että se voi toimia perinteisenä biovoimalaitoksena.

Laitoksessa voidaan käyttää lisäpolttoaineina myös muun muassa painekyllästettyä jätepuuta, käsiteltyä jätepuuta, puhdasta jätepuuta ja risuja. Painekyllästetty jätepuu voidaan toimittaa laitokseen heti, kun kapasiteettia vapautuu; nykyisin se kuljetetaan Keski-Eurooppaan hävitettäväksi. Jätepuu ja risut ovat myös ongelmallisia; niitä ei kaikkia saada tällä hetkellä energiahyödynnettäväksi. Kattilan tehon säädettävyys, jätepuiden käyttö lisäpolttoaineena, mahdollisen vapaan kapasiteetin myynti ulkopuolisille ja mahdollisten uusien osakkaiden mukaanotto yhtiöön varmistavat sen, että laitoksessa ei tulla koskaan käyttämään öljyä korvaavana polttoaineena.

Mitä paremmin palamattomat jätteet, kuten biojätteet, lasit ja metallit, lajitellaan pois poltettavasta jätteestä, sitä paremmaksi jätteen lämpöarvo tulee ja sitä vähemmän jätetonneja laitokseen tarvitaan. Palamattomien jätteiden kuljettaminenkin Riikinvoimalle on turhaa.

Osakkaat ovat sitoutuneet toimittamaan ekovoimalaitokseen jätteitä vuosittain seuraavasti: Jätekukko Oy 40000 t, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi 8000 t, Keski-Savon Jätehuolto Oy 19000 t, Metsäsairila Oy 11000 t, Puhas Oy 28000 t, Sammakkokangas Oy 6000 t, Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy 8000 t ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy 13000 t.

Vaihtoehdot Riikinvoiman ekovoimalaitokselle olisivat olleet kalliita ratkaisuja, ja tänä päivänä se tarkoittaisi jätteiden kuljettamista ulkomaille, koska Suomessa ei ole riittävästi jätteenpolttokapasiteettia ja kaatopaikkakielto on astunut jo voimaan. Jätteiden kuljettaminen muihin Suomen jätteenpolttolaitoksiin tai ulkomaille olisi maksanut merkittävästi enemmän kuin Riikinvoiman ratkaisu, esimerkiksi Puhaksen osalta tämä olisi tarkoittanut vähintään 1,5 M€ enemmän vuodessa kuin kuljetus Riikinvoimaan.

Jätekukko Oy, Arto Ryhänen, toimitusjohtaja
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Jukka Oikarinen, toimitusjohtaja
Keski-Savon Jätehuolto Oy, Jarmo Vepsäläinen, toimitusjohtaja
Metsäsairila Oy, Sami Hirvonen, toimitusjohtaja
Puhas Oy, Jarmo Junttanen, toimitusjohtaja
Riikinvoima Oy, Juha Räsänen, toimitusjohtaja
Sammakkokangas Oy, Outi Ruuska, toimitusjohtaja
Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy, Anne Rautiainen, toimitusjohtaja
Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Risto Kauhanen, toimitusjohtaja